Revontulia parina seuraavana yönä 12.–14.3.2016

Parina seuraavana yönä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia. Tälläkään kertaa ei odotettavissa ole muuta kuin perussettiä, mutta aika ajoin reposet voivat intoutua näyttäväänkin loimuamiseen.

Tilanne lähiavaruudessa johtuu siitä, että maapallo on parin vuorokauden ajan Auringon ekvaattoritasossa olevan virtavaipan poimussa. Hiukkastiheys WSA-ENLIL-ennusteen mukaan on selvästi koholla aina 14. päivän iltaan asti, joten ainekset revontulien näkemiselle on hyvin koossa. Lisäksi kevätpäiväntasauksen läheisyys parantaa revontulien näkymisen todennäköisyyttä merkittävästi. Tasauspäivien läheisyydessä ± 1 kuukausi revontulien näkyminen on tilastollisesti runsaampaa kuin keskitalvella.

Revontuliennuste 5.–7.3.2016

Ensi ja seuraavana yönä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia, jos pilvisyys tilanne hieman rakoilee.

Revontulet aiheutuvat heikosta CME-pilvestä, jonka odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään 18 tunnin kuluessa. Kp-indeksi odotetaan nousevan hetkellisesti arvoon 5 huomenna aamuyöstä. Sen jälkeen indeksi putoaa arvooon 3 ja siinä se sitten pysynee vuorokauden ajan. Tilanne näyttäisi rauhoittuvan 7.3. iltaan mennessä.

Kp-indeksi arvo 3 on sen verran matala, että ainakaan eteläisessä Suomessa ei kovinkaan kummoisia reposia nähdä, mutta Pohjois-Suomessa ja Lapissa hiihtämässä olevat voivat nauttia iltamyöhän pohjanpaloista. Sen sijaan arvo 5 on jo selkeästi voimakkaampien loitsutulien aikaa ja kun sen yhdistää keväpäivänseisauksen läheisyyteen, tuloksena voi olla kohtuulliset reposet myös eteläisessä Suomessa.

Revontuliennuste 17./18.1.2016 yölle

Heikkoja revontulia on odotettavissa. Kuva Tampereen Ursa ry.

Ensiyönä on pieni mahdollisuus revontulille, sillä maapallo on joutumassa Auringon virtavaipan tihentymään. Jos revontulia esiintyy, niin rauhallinen revontulikaari voi olla nähtävissä ainakin keskeisessä Suomessa ja hyvällä onnella myös aivan Etelä-Suomessa. Mistään spektaakkelista ei siis ole kysymys, mutta revontulibongarit voivat saada kameroihinsa joitakin peruskuvia.

Revontulet 6.–8.1.2016

Auringon toiminta on viimevuorokausina ollut rauhallista. Pari heikkoa CME-pilveä on nähty purkautuvan avaruuteen, mutta niiden suunta ei ole kohti maapalloa.

Kp-ndeksi n odotetaan kohoavan arvoon 5 johtuen siitä, että Auringosta kohti maapalloa suuntautuu koronaukoksi kutsutta harventuneen aurinkotuulen alue, jossa hiukkasnopeus kohoaa tavanomaista suuremmaksi. Nopeat hiukkaset saavat aikaan maapallon magneettikentässä häiriötilan, joka voi kehittyä vähäiseksi magneettiseksi myrskyksi 6./7. vuorokausien vaihtuessa. Tämän jälkeen on odotettavissa magneettikentän rauhattomuutta pari seuraavan (7.–8.1.) vuorokauden aikana.

Vähäinen magneettinen myrsky luultavasti kehittyy sellaiseksi, että revontulien näkyminen on mahdollista eteläisintä Suomea myöten yön 6.–7.1 aikana.  Revontulien määrä ja aktiivisuus voivat vaihdella, mutta kovinkaan kirkkaiksi ne eivät kuitenkaan kehittyne. Parina seuraavana yönä revontulitoiminta on vähäistä, vaikka niitä voitaneen nähdä edelleen myös Suomen eteläisimmässä osassa.

Rauhalliset revontulet

Tamperen Ursan sääkameroissa on näkynyt  parina viime yönä (1.1. ja 2.1.2016) rauhallisia revontulia. Tässä näytteeksi kuvia molemmilta öiltä. Kuvia on hieman käsitelty (poistettu kohinaa ja kuva on pienennetty alkuperäisestä noin puoleen).

Yö 1.1.2016

Kp-indeksi kuvien ottohetkellä oli arvossa 6. Se näkyy kuvissa reposten kirkkautena.

Viimeisessä kuvassa näkyy ilotulite, jonka myöhäinen juhlija on onnistunut tulittamaan juuri kamerakuvan tallennushetkellä. Kuvat tallentuvat 2 minuutin välein. Kirkas alue kuvien oikeassa reunassa on Kuu.

Yö 2.1.2016

Kuvan otto hetkellä Kp-indeksi oli arvossa 3. Kamera on koilliskamera.

Revontuliennuste 1.1.–3.1.2016

Eteläisessä Suomessa on pieni mahdollisuus nähdä
rauhallinen revontulikaari lähivuorokausina.
Kuva © Kari A. Kuure.

Viimevuorokausien geomagneettinen aktiivisuus on vaimenemaan päin. Auringon aktiivisten alueiden määrä on vain yksi ja senkin odotettavissa oleva toiminta rauhallista. 

Lähivuorokausina on odotettavissa vain vähäistä tai enintään rahallista geomagneettista aktiivisuutta, joskin viime vuorokauden jälkimainingeissa voidaan nähdä korkeilla leveysasteilla revontulia. Parhaimmat mahdollisuudet revontulien näkymiseen on tietysti Lapissa, mutta rauhallisen revontuulikaaren näkyminen ei ole pois suljettu mahdollisuus eteläisessä Suomessakaan.

CME-pilvi myöhästyi ennustetusta

Auringosta Maata kohti tullut CME-pilvi näyttää myöhästyneen aikaisemmasta ennusteesta ainakin 9 tuntia. Myöhästyminen on ilmeisesti aiheutunut pilven jonkin veran ennustettua hitaammasta etenemisestä. Ensimmäiset merkit CME-pilven ja maapallon magneettikentän vuorovaikutuksesta saatiin 31.12.2015 kello 3 Suomen aikaa, jolloin  IMF-kentän suunta alkoi vaihdella nopeasti etelä-pohjoissuuntaisesti. Näin ollen näyttää siltä, että revontulet ovat ennustetuja heikompia ja näkyvän eteläosiltaan ennustettua pohjoisempana.

Revontuliennuste 29.12.2015–1.1.2016

Auringon aktiivisuusalueet ja pilkkuryhmät. Kuva Nas/SDO.

Auringon aktiivisuusalueella 2473 tapahtui M1 -luokan flare-purkaus 28.12.2015 kello 14.45 Suomen aikaan. Purkaus tapahtui alueella, joka on suoraan kohti maapalloa ja tästä syystä lähes valonnopeudella kiitävät protonit aiheuttivat ionosfääriin R1-luokan häiriötilan kello 14.46 Suomen aikaan, joka puolestaan häiritsi radioliikennettä monin paikoin.

Flare-purkaus synnytti nopeasti (noin 800 km/s)etenevän CME-pilven, jonka reitti tuo sen maapallon magneettikenttään 30.1.2015. Törmätessä CME-pilvi nostaa maapallon magneettikentän protonitiheyden kymmenkertaiseksi, joten tuloksena on voimakas magneettinen myrsky. Ennusteiden mukaan voimakkain myrsky on G2-luokkaa ja se saavutetaan 30.12.2015 kello 17–20 Suomen aikaa. Tämän jälkeen myrsky jatkuu G1-luokan myrskynä 31.12.2015 kello 5 asti. Myrskyn laannuttua magneettikenttä pysyttelee häiriintyneessä tilassa vähintään vuorokauden tai kaksi.

Revontuliennuste 30.12.2015 kello 23-02 Suomen aikaa.
Kuva NOAA.

Radioliikenne on häiriintynyt R1–R2-luokissa seuraavat kolme vuorokautta. Radiohäiriöt ja yhteyskatkokset ovat mahdollisia, sillä voimakkaan R3-luokan häiriötila on mahdollinen.

Revontulet ovat mahdollisia Lapissa tänään kello 20 alkaen. Kello 23 alkaen revontulet ovat mahdollisia koko maassa Helsinkiä myöten. Tilanne jatkuu samanlaisena ainakin 30.12. kello 5 asti, jonka jälkeen revontulet siirtyvät pohjoisemmaksi ja näkyvät Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Revontulien aktiivisuuden odotetaan kasvavan 30.12. kello 17 alkaen, jolloin niitä pitäisi näkyä aina Etelä-Latviaa myöten. Kello 23 aikoihin revontulia pitäisi olla näkyvissä jo Liettuassa ja Puolan ja Saksan pohjoisosassa. Aamupuolella yötä (31.12.) revontulet siirtyvät kohti pohjoista ja niiden aktiivisuus heikkenee aamun tunteina.

Uudenvuoden aattoiltana kello 17 aikoihin revontulia näkynee Lapissa, kello 20 tietämillä Pohjois-Suomessa aina Oulua myöten ja kello 23 aikoihin koko Suomessa. Suomen lahden eteläpuolella revontulia ei ennusteen mukaan nähdä ehkä Pohjois-Viroa lukuun ottamatta.

Flare-purkaus SDO-avaruusobservatorion näkemänä.
Kuva Nasa/SDO.

Vuoden vaihtumisen jälkeen tilanne rauhoittuneen, sillä edellytyksellä, että aktiivinen alue 2473 ei synnytä uusia voimakkaita purkauksia. Purkausten mahdollisuus on kuitenkin olemassa, niin kauan kunnes pikkuryhmä alkaa hajota.

Revontuliennusteen toteutuminen ennustenmukaisena on aina epävarmaa, sillä kaikkia revontulten voimakkuuteen vaikuttavia tekijöitä ei aina osata arvioida oikein. Merkittävin tekijä on CME-pilven mukana kulkevan magneettikentän suunta: jos se on etelään, revontulet voivat olla voimakkaita, jos se on pohjoiseen, revontulet voivat olla hyvinkin vaatimattomia ja näkyä vain Pohjois-Suomessa tai vain Lapissa.

Katso video flare-purkauksesta http://sdo.gsfc.nasa.gov/data/dailymov/movie.php?q=20151228_1024_0335

Magneettinen myrsky rauhoittui

Parisen vuorokautta jatkunut magneettinen myrsky ja siihen liittyvät revontulet ovat rauhoittuneet. Ensi yönä maapallo kohtaa Auringon virtavaipan tihentymän, mutta IMF-kenttä on kääntynyt kohti pohjoista. Tällaisissa olosuhteissa ei juurikaan nähdä revontulia.

Virtavaipan tihentymän mentyä ohi, ilmeisesti viimeistään keskiviikkona, Maapallon magneettikenttään kohdistuu aurinkotuuli, jonka nopeus kohoaa noin 500 km/s ja sen tiheys on harventunut tavanomaisesta. Tällöin joissakin olosuhteissa revontulia on näkynyt, mutta ne ovat olleet rauhallisia ja hyvin himmeitä. Olosuhteissa ei tämän jälkeen ole odotettavissa muutosta jos Auringon flare-toiminta pysyy tavallisella tasollaan.

Joulun alusviikolla revontulia (20.–22.12.2015)

Kp-indeksi kehitys reaaliajassa. Yhtenäinen vireä ennnusteviiva
kertoo luottavana pidetystä ennusteesta.

Lähivuorokausina revontulien mahdollisuus on kasvanut merkittävästi, sillä Auringosta 16.12. lähtenyt CME-pilvi törmäsi maapallon magneettikenttään eilen illalla Suomen aikaan. Se aiheutti voimakkaan magneettikentän häiriötilan, joka muuttui G1-luokan magneettiseksi myrskyksi IMF-kentän kääntyessä etelään(-20 nT) tänään kello 5 aikoihin Suomen aikaan. Magneettinen myrsky on saavuttanut G3-tason aamupäivän aikana.

Myrskyn laantuminen on jo alkanut , joskin Wing Kp Prediction -ennuste odottaa Kp-indeksi kohoavan jopa arvoon 9 tänään iltapäivän kuluessa. Jos tämä ennuste toteutuu ja IMF-kentän suunta pysyttelee kohti etelää, selkeän sään alueilla voidaan nähdä voimakkaita revontulia. Jos IMF-kenttä kääntyy pohjoiseen tai Kp-indeksi kääntyy voimakkaaseen laskuun, revontulia voi nähdä ainakin Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Eteläisessä Suomessa olisi jonkinlaiset mahdollisuudet revontulien näkymiseen, jos pilvipeite repeilee.