Revontuliennuste 10. – 13.1.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Pilkkuryhmiä on viisi, joista yksi on beeta–delta -tyyppiä ja loput beetatyyppiä. Aktiivisuus näyttäisi jatkossakin olevan vähäistä pilkkuryhmien magneettisien rakenteiden ollessa yksinkertaisia. Vähäinen mahdollisuus M-luokan flarepurkauksille on olemassa tämä ennustejakson lopulla.

Nämä valoilmiöt eivät ole revontulia, vaan keinovalopilareita. Ne syntyvät kirkkaiden valonlähteiden yläpuolelle, kun jääkidepilvi leijuu lähellä maanpintaa. Tämä kuva on Tampereen Ursan tähtitorni etelään suunnatusta sääkamerasta 9.12. kello 00.50 Suomen aikaa. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

Aurinkotuuli on ollut tavanomaista nopeampaa (CH HSS), huippulukeman ollessa 549 km/s. IMF-kentän B_Z-komponentin voimakkuus on ollut maksimissaan –5 nT. Magneettikentän suunta ja energisten elektronien (> 2MeV) määrä maapallon geosynkronisella radalla tehtyjen mittausten mukaan on vähäinen (433 pfu).

Taivaanvahtiin on raportoitu vain vähän revontulista, lähinnä Pohjois-Suomesta. Nettikameroiden perusteella Kilpisjärvellä oli näyttävät revontulet ja Posiolla kohtalaiset.

Negatiivisen HS HSS virtauksen odotetaan jatkuvan ainakin 12. päivään asti. Sitä ennen maapallo kohtaa CME-pilven, jonka odotetaan aiheuttavan magneettista aktiivisuutta, mahdollisesti jopa magneettisen myrskyn varhain 10./11. aamuyöstä.

Ennuste

Yö 10./11. Mahdollinen magneettinen myrsky kehittynee jo ennen puolta yötä ja jatkuneen aamun tunneille asti. Tällöin revontulet ovat mahdollisia koko maassa aina etelärannikkoa myöten.

Yö 11./12. ja 12./13. Magneettisen myrskyn jäljiltä molemmat yöt ovat hieman rauhattomia, jolloin revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomea myöten. Etelä-Suomen pohjoisosalla on hyvin pieni mahdollisuus himmeille revontulille 11./12. yönä. Etelämpänä ja seuraavan yönä revontulia tuskin näkyy näilläkään alueilla.

 

Revontuliennuste 8. – 11.1.2026

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä huolimatta siitä, että kiekolla on näkyvissä kymmenen pilkkuryhmää. Kaikki flarepurkauksen ovat olleet enintään C-luokan purkauksia.

Tällaiset revontulet olivat Tampereen taivaalla hetken verran 8.1.2026 kello 2.58 paikallista aikaa. Kuva © Kari A. Kuure /Tampereen Ursa ry.

 

Heikohko korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen, on suunnilleen Auringon kiekon keskilinjalla ekvaattoritasossa. Se on kuitenkin kapea, joten sen vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan on lyhytaikaista. Korona-aukon tuottama CIR (aurinkotuulen tihentymä) kohdistuu maapalloon vielä tämän vuorokauden aikana ja magneettinen myrsky on mahdollinen seuraavan vuorokauden aikana. Ennusteiden mukaan myrskylukemia mitataan aikaisintaan ensiyönä aivan aamun tunteina.

Maapallon kohdistuva aurinkotuuli on pitkäaikaisessa nimellisarvossaan niin nopeudeltaan kuin tiheydeltään. IMF-kenttä on jonkin verran voimistunut ja sen Bz-komnponentti on saavuttanut –10 nT voimakkuuden. Eteläsuuntaisen magneettikentän voimistuminen tuotti kohtalaiset revontulet myös Tampereen pohjoistaivaalle 7./8. yönä.

 

Ennuste

Yö 8./9. Alkuillasta revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Illan vaihtuessa yöksi revontulien todennäköisyys kasvaa ja mahdollinen näkyvyysalue laajenee kohti etelää. Yön aikana revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomessa ja aamuyön aikana myös Keski- ja Etelä-Suomessa. Aivan aamuntunteina mahdollinen magneettinen myrsky voi tuoda revontulet myös etelärannikon taivaalle.

Yö 9./10. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Hyvin pieni todennäköisyys on myös Etelä-Suomen pohjoisosalle, mutta ei kuitenkaan etelärannikolla.

Yö 10./11. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja jossain määrin myös Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 5. – 8.1.2026

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Pilkkuryhmiä on seitsemän, joista vain 4325 on magneettiselta rakenteeltaan beeta–gamma -tyyppiä. Sen koko on 279 miljoonasosaa. Muut kuusi pilkkuryhmää ovat alfa tai beeta tyyppiä.

Maata kohti tulevia CME-purkauspilviä ei ole havaittu.

Aurinkotuuli on hieman keskinopeutta vauhdikkaampaa, nopeus on noin 450 km/s ja sen arvioidaan hieman nopeutuvan lähiaikana. Muita muutoksia siinä ei odoteta tapahtuvan tämä ennustejakson aikana.

IMF-kenttä on voimakkuudeltaan noin 10 nT ja Bz-komponentti on –7 nT.

Maan geosynkronisella radalla on mitattu energisien elektronien (>2 MeV) määrä olevan 1 926 pfu. Se on selvästi varoitusrajan yläpuolella mutta ei kuitenkaan niin suuri, että se tuottaisi merkittäviä ongelma avaruudessa toimiville satelliiteille. Elektronien määrä on sen verran vähäinen, että se itsessään ei laukaise revontulitoimintaa eikä aiheuta revontulien kirkastumista, jos sellaista muista syistä esiintyisi.

Ennuste

Yöt 5./6., 6./7. ja 7./8. Revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta sielläkin ne ovat himmeähköjä ja rauhallisia. Etelämpänä revontulien näkyminen ei ole todennäköistä jollei avaruussään tilanteessa tapahdu merkittäviä ja nopeuta muutoksia.

 

Revontuliennuste 2. – 5.1.2026

Auringon aktiivisuus on ollut enimmäkseen kohtalaisella tasolla. Viimeisin voimakas flarepurkaus oli 31.12.25 kello 13.51 UTC aikaan pilkkualueella 4324. Sen voimakkuudeksi määritetiin M7.2. Purkauksen aikana havaittiin tyypin IV radiosweeppaus (550 sfu). Radiosweeppaukset ovat yleensä merkkinä siitä, että flarepurkauksen yhteydessä on syntynyt myös CME. Näin oli tälläkin kertaa, sillä noin kello 14 aikaan havaittiin SOHO/LASCO C2 kuvista haloCME(III) -luokan purkaus. WSA-ENLIL-mallinnuksen mukaan CME pilvi pyyhkäisee maapallon ohi ensiyön aikana.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on esiintynyt vain C-luokan flareja, vaikkakin alue 4324 tuotti jälleen C6.2 -luokan flarepurkauksen yhteydessä myös uuden CME:n, joka havaittiin eilen kello 19.12 UTC aikaan. Pilkkualue sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla ja lähellä Auringon kiekon keskilinjaa, joten CME-pilvi laajentuessaan tulee todennäköisesti törmäämään maapallon magneettikenttään. Mallinnukset eivät vielä kerro tästä mitään.

Auringon aktiivisuuden jatkuessa, jonkun sen pilkkualueista (luultavasti aktiivisimmat 4324 ja 4325) arvioidaan tuottavan M- ja madollisesti X-luokan flarepurkauksia lähiaikoina.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa polariteetiltaan negatiivinen CH HSS -virtaus. Aurinkotuulen nopeus on tällä hetkellä 480 km/s. CME-pilven saapuessa nopeus kohoaa lukemaan n. 600 km/s ja hiukkastiheyskin kohoaa, saavuttaen noin 45 ppcm3 tason.

Saapua CME ja nopea virtaus saavat aikaan geomagneettiseen kenttään häiriötilan, jonka odotetaan kiihtyvän magneettiseksi myrskyksi viimeistään 3.1. aamun tunteina. Arvio myrskyn voimakkuudesta vaihtelevat G1 ja G2 välillä.

Ennuste

Yö 2./3. Magneettinen myrsky kehittyy G1-tasoon tämän vuorokauden viimeisenä tuntina. Silloin revontulia on mahdollista nähdä koko maassa. Magneettinen myrskyn arvioidaan voimistuvan aamun tunteina G2-tasoon, jolloin revontulet ovat mahdollisia myös Viron pohjoisosassa.

Yö 3./4. Magneettinen rauhattomuus jatkuu edelleen yön ajan. Revontulet ovat mahdollisia Keski- ja Etelä-Suomen leveyksille, mutta ei etelärannikolla. Rauhattomuus laantuu jonkin verran seuraavan päivän aikana.

Yö 4./5. Jos 1. päivänä havaittu CME-pilvi on tulossa kohti Maata ja se on riittävän tiheä, sen vaikutukset maapallon magneettikenttään voivat olla merkittävät. Tässä vaiheessa se ei kuitenkaan näy sen paremmin malleissa kuin magneettikentän tilaa kuvaavan Kp-indeksin ennusteissa.

Jos CME on heikko, revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle ja Keski-Suomessa on niille vain pieni mahdollisuus. Mutta jos CME on vahva ja siihen liittyy sopivansuuntainen magneettikenttä, niin silloin meillä on jälleen myrsky-yö kirkkaine revontulineen. Tällaisessa tapauksessa palaan uudella ennusteella vielä ennen tämän ennustejakson päättymistä.

 

 

Revontuliennuste 30.12.2025 – 02.01.2026

Auringossa on yhdeksän auringonpilkkualuetta, joista yksi (4321) on beeta–gamma ja kaksi (4324 ja 4325) ovat beeta–gamma tyyppejä. Mainitut pilkkualueet ovat kohottaneet Auringon aktiivisuuden kohtalaiselle tasolle. Alue 4324 tuotti M2.2 -luokan flaren 29./ 00002 UTC. Pilkkualue 4325 tuotti M1.0 flarepurkauksen 29./0651 UTC. Eilisen aikana numeroitiin neljä uutta aluetta.

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän aktiivisella tasolla lähivuorokausien ajan, M-luokan flaret ovat todennäköisiä ja pieni mahdollisuus on myös X-luokan flarepurkaukselle. Voimakkaisiin M- ja X-luokan purkauksiin liittyy aina mahdollisuus CME:n syntymiseen. Maata kohti ei kuitenkaan suoranaisesti ole tulossa CME-pilviä. Kuitenkin 28.12. lähtenyt CMEn heikko kärki saattaa hipaista lähiavaruutta 1.1. vuorokauden aikana.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tämä ennustejakson aikana lähinnä korona-aukkoon liittyvä CIR-virtaus. Se kohottaa plasman tiheyttä jonkin verran, samalla aurinkotuulen nopeus vähenee. CIR-virtaus liittyy polariteetiltaan negatiiviseen korona-aukkoon, joka alkaa vaikuttaa lähiavaruuden avaruussäähän 31./1. yönä.

Maapallon magneettikentässä on energisiä (>2 MeV) elektroneja runsaasti (6 690 pfu) mutta energiset (>10 MeV) protonien määrä on taustatasolla. Protonien määrän kuitenkin ennustetaan lähtevän nousuun 1.1. vuorokauden aikana.

Ennuste

Yö 30./31. revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa heti puolen yön jälkeen. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 31./1. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa jo illasta alkaen. Etelämpänä aamupuolella yötä voitaneen nähdä kirkkaita revontulia mahdollisesti yön aikana kehittyvän magneettisen myrskyn vaikutuksesta. Tällöin on myös pieni mahdollisuus etelärannikolla nähdä revontulia. Revontulitoiminta jatkuu pohjoisosassa maata aina aamuhämärään asti.

Yö 1./2. Magneettikentän rauhattomuuden odotetaan jatkuvan ja revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Revontulia todennäköisesti ei nähdä aivan koko yötä, varsinkaan eteläisimmillä leveyksillä, mutta Lapissa niiden näkymiselle on paremmat edellytykset.

 

 

Revontuliennuste 28. – 31.12.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana kohtalaista. Kello 1.50 UTC (27.12.) tapahtui pilkkualueella AR 14323 voimakkuudeltaan M5.1 luokan flarepurkaus. Purkaukseen liittyi tyypin II radio sweeppaus ja F10,7 cm aallonpituudella havaittu radiopurkaus, jonka voimakkuus oli 190 sfu. Purkauksen synnyttämä CME pilvi ei kuitenkaan tule Maata kohti.

Pilkkuryhmiä on kaikkiaan kahdeksan joista 4321 on tyypiltään beeta–gamma–delta. Sille ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 5 % todennäköisyyttä protonipurkaukselle lähivuorokausina. Kun mukaan lasketaan kaikkien pilkkualueiden kyvykkyys tuottaa purkauksia, saadaan todennäköisyydet M 65 %, 65 % ja 65 %, X 20 %, 20 % ja 20 %, protonit 15 %, 10 % ja 10 % tämän ennustejakson aikana.

Maapallon geosynkronisella radalla tehdyt mittaukset osoittivat energisten elektronien (> 2MeV) suurehkon määrän (maksimi 6123 pfu). Energisten protonien määrä (>10 MeV) oli myöskin koholla mutta pitoisuus ei saavuttanut hälytyskynnystä. Niiden määrä voi kuitenkin kohota jonkin verran tämän ennustejakson aikana.

Maapallon geomagneettikentän aktiivisuuden odotetaan olevan lähivuorokausina vähäistä.

Ennuste

Yöt 28./29., 29./30. ja 30./31. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa on pieni mahdollisuus mutta etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Ennustettu Auringon aktiivisuus lähivuorokausina tuottaa kuitenkin ennusteeseen jonkin verran epävarmuutta, etenkin jos kuluvan vuorokauden aikana tapahtuu CMEn tuotava flarepurkaus, etenkin Auringon keskilinjan länsipuolen pilkkuryhmässä 4323.

 

 

Revontuliennuste 25. – 28.12.2025

Auringon aktiivisuus on ollut edelleen matalalla tasolla. Pilkkuryhmiä on ollut kahdeksan viimeksi kuluneen vuorokauden aikana, joista AR 14321 on kehittynyt nopeasti ja on nyt magneettisesti beeta–gamma–delta -tyyppiä. Monimutkaisesta rakenteestaan huolimatta pilkkuryhmä ei ole (vielä) tuottanut flarepurkauksia. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana havaittiin vain heikkoja C-luokan flarepurkauksia pilkkuryhmässä 4307 ja yhdellä numeroimattomalla alueella.

Tällaiset revontulet tallentuivat Tampereen Ursan tähtitornin revontulikameraan 22. joulukuuta hieman ennen puoltayötä. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Maapallon kohtaama aurinkotuuli on ollut edelleen nopeaa CH HSSA -virtausta Auringon ekvaattorilta eteläisille leveyksille ulottuvasta korona-aukosta. Aukko kuitenkin siirtyy tämä ennustejakson aikana sellaiseen asemaan, että se ei enää vaikuta lähiavaruuden avaruussäähän.

Toistaiseksi ei ole havaittu Maata kohti tulevia CME-purkauksia.

Maapallon magneettikentässä on ollut energisiä (> 2 MeV) elektroneja runsaasti (maksimi 7350 pfu), joten jonkinasteinen ”valmius” revontulien esiintymiselle on olemassa, kunhan muut tekijä asettuvat kohdalleen. Tällaisia tekijöitä ei kuitenkaan ole näköpiirissä tämän ennustejakson aikana.

Ennuste

Yö 25./26. Revontulet ovat todennäköisiä Lapissa ja pieni mahdollisuus on Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yöt 26./27. ja 27./28. Himmeät ja rauhalliset revontulet ovat mahdollisia Lapissa, todennäköisesti sielläkin vain Pohjois-Lapissa. Jälkimmäisenä yönä Pohjois-Lapinkin revontulien todennäköisyys on pieni. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään kumpanakaan yönä.

 

 

 

Revontuliennuste 22. – 25.12.2025

Auringon aktiivisuus oli kohtalaisella tasolla. Pilkkuryhmä AR 14315 tuotti M1.3 -luokan flarepurkauksen. Muut pilkkuryhmät, joita on kaikkiaan neljä edellisen lisäksi, olivat rauhallisia ja niissä havaittiin yhdeksän C-luokan purkausta ja näiden lisäksi kolme flarea, joiden syntyalue ei ollut näkyvissä.

Auringon ekvaattorilta korkeille eteläisille leveyksille ulottuu korona-aukko, jonka napaisuus on positiivinen. Sen geoaktiivisuus (vaikutus maapallon lähiavaruuden tilaan ja magneettikenttään) ja CIR kohdattiin (kello 21/00.00 UTC) noin vuorokautta aikaisemmin kuin mitä oli ennustettu ja tästä syystä heikko magneettinen myrsky kehittyi jo eilen iltapäivällä. Se heikkeni iltaa kohden mutta kiihtyi jälleen myrskylukemiin hieman ennen puolta yötä.

Rauhattomuus jatkuu edelleen lähivuorokausien aikana, johtuen korona-aukkoon liittyvästä nopeasta virtauksesta (CH HSS). Maata kohti tulevia CME-purkauksia ei ole havaittu.

Ennuste

Yö 22./23. Heikko magneettinen myrsky kehittyy puolen yön tiennoilla, jolloin revontulia ilmaantuu aina Etelä-Suomen taivaalle, aivan etelärannikolle ne eivät kuitenkaan ylety.  Aamun tunteina myrsky laantuu, jolloin revontulia näkyneen edelleen Lapissa aivan aamuhämärän alettua.

Yöt 23./24. ja 24./25. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa niiden mahdollisuus on pieni mutta eteläisessä Suomessa niitä tuskin nähdään.

 

 

 

Revontuliennuste 20. – 23.12.2025

Auringon aktiivisuus saavutti hetkellisesti kohtalaisen tason, kun klo 19/1558 UTC tapahtui impulsiivinen M1.0-luokan flarepurkaus, joka sai alkunsa kaakkoisreunan takana olevasta alueesta. Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalalla tasolla tämän ennustejakson loppuun asti.

Aurinkotuulen polariteetiltaan negatiivinen CH HSS -virtaus on heikkenemässä. IMF-kentän voimakkuus ja suunta vaihteli maltillisesti, B_z -suuntaisen kentän voimakkuus oli ± 5 nT. Aurinkotuulen nopeus (670 km/s) hidastui noin 500 km/s nopeuteen. Tämän ennustejakson aikana (21.12.) korona-aukon (CH HSS) polariteetti kääntyy positiiviseksi ja tämä voi aiheuttaa 22./23. -yönä pienen (G1) magneettisen myrskyn.

Ennuste

Yöt 20./21. ja 21./22. Revontulia nähtäneen vain Lapissa. Etelämpänä revontulet ovat epätodennäköisiä.

Yö 22./23. Iltayöstä magneettinen rauhattomuus kehittynee heikoksi (K_p = 4,67) magneettiseksi myrskyksi, jolloin revontulia on mahdollisuus kehittyä Etelä-Suomen taivaalle asti. Aivan etelärannikolla niitä tuskin nähdään. Magneettikenttä rauhoittuneen kuitenkin nopeasti ja aamupuolella revontulet vetäytyvät kohti pohjoista.

 

 

Revontuliennuste 17. – 20.12.2025

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut rauhallista, voimakkaimmat flarepurkaukset ovat olleet C-luokkaa. Auringonpilkkuryhmiä on kuusi, jotka kaikki ovat alfa- tai beetaluokkaa. Näin ollen aktiivisuudessa ei odoteta tapahtuvan merkittävää voimistumista tämän ennustejakson aikana.

Negatiivinen korona-aukko nopeine virtauksineen (CH HSS) ja siihen liittyvä CIR alkaa vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän ennustejakson toisen vuorokauden aikana. Sen vaikutuksesta magneettinen aktiivisuus kasvaa. Aurinkotuulen nopeus kasvanee selvästi keskiarvoa suuremmaksi. Voimakkain vaikutus Maan magneettikenttään ajoittuu huomisen päivän ajalle. Silloin magneettikenttään saattaa kehittyä heikko magneettinen myrsky, joka kuitenkin vaimenee rauhattomuudeksi hyvin nopeasti ja iltaan mennessä se on jo kokonaan ohi. Avaruussää ja Maan magneettikenttä normalisoituvat tämän ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 17./18., 18./19. ja 19./20. Revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Etelämmässä revontulia tuskin nähdään.