Revontuliennuste 21.–24.5.2018

Ennustejaksolla revontulia on odotettavissa lähinnä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa ensimmäisenä yönä. Muulla revontulien mahdollisuus on äärimmäisen vähäinen. Toisena ja kolmantena yönä revontulia tuskin nähtäneen millään alueella.

                                                                              
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on olut yksi (AR12706) ja sen pinta-ala on 40 ppm.

Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 637 km/s ja se pysytellyt tällä tasolla sen jälkeen. Hiukkastiheys on ollut noin 7–20  ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 64 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle pohjoisnavalle kurottuva hajanainen korona-aukko. Se on vaikuttanut avaruussäähän viimeisen vuorokauden aikana.

Kp-indeksi saavutti maksimilukeman 6,33 ja kuluneen vuorokauden aikana koettiin geomagneettinen myrsky joka luokiteltiin G2-luokkaan. Myrsky on kuitenkin vaimentunut lukemaan 5 ja muutaman viimetunnin aikana lukemaan 4. Laskusuunta jatkuu edelleen. Huolimatta voimakkaantuntuisesta geomagneettisesta myrskystä, ilmakehään vapautuva energiateho ei ollut suuren suuri, maksimi lukema pohjoisella pallonpuoliskolla oli 31 GW (gigawattia). Vapautuva energiateho on kuitenkin huippulukeman jälkeen laantunut selvästi alle 20 GW, jota pidetään revontulien näkymisen alarajana. Havaittu myrskyindeksi (Dst) saavutti lukeman -76 nT mutta on sen jälkeen kohonnut (=myrsky laantunut) merkittävästi.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 22 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -20 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 2,80e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 331 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 2 168 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.

Korona-aukko vaikutta lähivuorokausien aikana avaruussäähän, sillä maapallo on ennustejaksolla nopean aurinkotuulen alueella. Hiukkastiheys pysyttele matalana (n. 5 ppcm³) ja aurinkotuulen nopeus on hieman alle 600 km/s.

Lähiavaruudessa ja Maan magneettikentässä on normaali määrä elektroneja.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–3 siten, että suurin lukema saavutetaan ensimmäisenä yönä.

21./22.  Magneettikenttä pysyttelee suhteellisen rauhallisena. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa jonkinmoisella varmuudella. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta Etelä-Suomessa tuskin nähdään edes kameran kuvakennolle tallentunutta viherrystä.

Yöt 22./23. ja 23./24. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksi pysyttelee lukemissa 1–2, joten revontulia tuskin nähtäneen Suomessa millään alueella. Pohjois-Lapissa himmeät revontulet ovat mahdollisia mutta vaaleat yöt himmentävät ne hyvin helposti näkymättömiin.

Revontuliennuste 18.–21.5.2018

Pirkanmaalla revontulet voivat olla paljain silmin
nähtäviä, mutta ei kovinkaan aktiivisia.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla himmeitä tai korkeintaan normaaleja revontulia nähdään Lapista Keski-Suomeen. Etelä-Suomessa on pieni mahdollisuus revontulille ennustejakson toisena yön, jolloin ne ovat aktiivisimmat ja kirkkaimmat.

                                                                               
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 487 km/s mutta maksimi oli äärimmäisen lyhyt ja muutoin nopeus on ollut ennätyshidasta 270–310 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 3 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 12,5 ppcm³. Hiukkastiheys on kuitenkin noussut viimeisen 12 tunnin aikana ja on nyt noin 11 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on etelänavalta ekvaattorin yli pohjoiselle pallonpuoliskolle kurottuva korona-aukko, jonka hajanaisuus on vain vähäistä.

Kp-indeksi on pysytellyt 0–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -2,6 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 1,70e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 2009 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 4 585 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä.

Korona-aukko vaikutta lähivuorokausien aikana avaruussäähän, sillä aurinkotuulen nopeus tulee kasvamaan vähintään 1,5-kertaiseksi. Samalla maapallon lähiavaruudessa tapahtuu muutos siten, että kohtaamme hitaan ja nopean aurinkotuulen välisen rajan ja tämä aiheuttaa magneettista rauhattomuutta. Magneettiseksi myrskyksi rauhattomuus ei kuitenkaan kehity.

Lähiavaruudessa ja Maan magneettikentässä on normaali määrä elektroneja.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–4 siten, että suurin lukema saavutetaan 19./20. päivien välisenä yönä.

Yö 18./19. Magneettikenttä pysyttelee suhteellisen rauhallisena. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Etelä-Lapissa ja Pohjois-Suomessa jonkinmoisella varmuudella. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta Etelä-Suomessa tuskin nähdään edes kameran kuvakennolle tallentunutta viherrystä.

Yö 19./20. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 4 jo iltayöstä. Revontulia nähtäneen Lapista Keski-Suomeen ja Etelä-Suomessakin on pieni mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia. Aktiivisuus kestää aamuhämärään.

Yö 20./21. on jälleen rauhallinen ja hyvin pitkälti samankaltainen kuin ensimmäinen yö jos elektronimäärä pysyy normaalitasolla. Parhaimmat mahdollisuudet revontulien näkymiselle on Etelä-Lappi ja Pohjois-Suomi. Keski-Suomessa voitaneen nähdä hyvin himmeitä reposia ja Etelä-Suomessa ne jäävät näkymättä.

Revontuliennuste 15.–18.5.2018

Ennustejaksolla revontulia todennäköisesti ei nähdä. Pieni mahdollisuus on Pohjois-Suomessa. jossa voitaneen nähdä himmeää revontulivaloa ennustejakson aikana. Muualla Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on hyvin pieni.

                                                                               
Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita on ollut yksi mutta sekin hyvin pieni. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 614 km/s mutta on pudonnut siitä lukemaan 467 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 4–6 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 6,6 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on ekvaattoritasolla hyvin heikko ja hajanainen korona-aukko.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -4 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 3,50e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 5437 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 20 707 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Korona-aukko ei kuitenkaan vaikuta ennustejakson avaruussäähän. Vähäinen vaikutus voi olla nopean ja hitaan aurinkotuulen rajapinnassa, joka sijaitsee maapallon läheisyydessä koko ennustejakson ajan.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2 koko ennustejakson ajan.

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat hyvin rauhallisia. Huolimatta korkeasta elektronivuosta, revontulien todennäköisyys on vähäinen ja vain Pohjois-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä pohjoisella taivaalla voi näkyä himmeää revontulivaloa.

Revontuliennuste 12.–15.5.2018

Revontulet 11.4.2018 Tampereen Ursan tähtitornilla
olevan Yönsilmä-kameran kuvaamana. Kuva on
kaapattu kameran tallentamasta videosta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia voidaan nähdä Keski-Suomea myöten ensimmäisenä ja kolmantena yönä. Pohjois-Lapissa yötaivas on sen verran vaalea, että revontulia tuskin nähtäneen.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 614 km/s mutta on pudonnut siitä lukemaan 530 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 7,5 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hyvin hajanainen korona-aukko ekvaattorin molemmin puolin. Tämän lisäksi etelänavalla on pieni korona-aukko.

Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–5 lukemissa. Huippulukema saavutettiin 11.4. aamuyön tunteina, jolloin myös nähtiin kohtuullisen kirkkaita revontulia.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 6 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -5 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon vuorokausiarvo oli 3,20e+08 e/(cm2-ster-day), vastaten 201 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 10 905 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Videolla on yön 10./11. revontulien kirkkaimmat hetket. Aivan huippukirkkauksia revontulet eivät saavuttaneet. Esitysnopeus on 20× normaalinopeuteen verrattuna.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Korona-aukot eivät kuitenkaan vaikuta ennustejakson avaruussäähän kovinkaan voimakkaasti. Vähäinen vaikutus voi olla nopean ja hitaan aurinkotuulen rajapinnassa, joka sijaitsee maapallon läheisyydessä koko ennustejakson ajan.

 Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 2–4 koko ennustejakson ajan. Huippulukemat saavutettaneen ensimmäisenä ja kolmantena yönä.

Yö 12./13. Kp-indeksin maksimilukemaksi odotetaan arvoa 4. Elektronivuo on kohtuullisen runsas, joten odotettavissa on revontulia Keski-Suomea myöten. Lapin eteläosissa ja Pohjois-Suomessa revontulet voivat olla kirkkaita ja jonkin verran loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Keski-Suomessa pohjoisella taivaalla voi näkyä himmeä tai hieman kirkkaampi ja hyvin rauhallinen vyö, säteiden muodostuminen on satunnaista. Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä näkyy lainkaan, ovat hyvin himmeitä, yleisesti vain kameralla havaittavia.

Yö 13./14. on edellistä rauhallisempi. Kp-indeksin maksimiarvo kohonnee lukemaan 3, jolloin himmeitä revontulia nähtäneen vain Lapin eteläosassa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 14./15. on hieman aktiivisempi kuin edellinen yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4 ja jos elektronivuo on edes normaali, niin silloin revontulia voitaneen nähdä Keski-Suomessa. Näin ollen revontulien näkyminen muistuttaa ensimmäisen yön tilannetta, joskin epävarmuus on suurempi.

Pitkäaikainen revontuliennuste 9.4.–5.5.2018

Ap- ja Kp-indeksit lupailevat kaksi lyhyttä jaksoa revontulille.
Kuva © Kari A. Kuure.

Kevään eteneminen vaalentaa yötaivasta ensin lyhentämällä pimeää aikaa ja sitten loppukeväällä pimeys muuttuu hämäräksi. Vain kirkkaimmat revontulet näkyvät hämärässä yön pimeimpinä hetkinä. Ne kuitenkin voivat olla jopa suomalaisille hyvinkin eksoottinen elämys.

Ap- ja Kp-indeksit

Ennusteet kertovat, että huhtikuun aikana on kaksi jaksoa, jolloin revontulia on vielä mahdollisuus nähdä. Ensimmäinen näistä jaksoista on käsillä heti tämän ennusteen ilmestyessä.  Huhtikuun 10 päivänä indeksit kohoavat geomagneettisen myrskyn lukemiin ja parina yönä voidaankin kokea G1-luokan myrsky. Toivottavasti elektroneja on riittävästi, jotta revontulet olisivat kirkkaita ja loimuavia.

Geomagneettinen rauhattomuus jatkuu vielä myrskyn laannuttuakin muutaman vuorokauden ajan, sillä ennuste kertoo indeksien olevan koholla aina 14. huhtikuuta asti. Tämän jälkeen seuraa muutaman vuorokauden mittainen jakso, jolloin revontulia ei ole odotettavissa missään päin maatamme, kunnes geomagneettinen rauhattomuus palaa 19. huhtikuuta. Tällöin rauhattomuus ei kiihdy myrskyksi asti mutta aika ajoin taivaalla voi näkyä himmeitä revontulia Keski-Suomea myöten. Kysymys onkin vain siitä, mihin vuorokauden aikaan reposia syntyy.

Magneettinen rauhattomuus laantuu 22. huhtikuuta ja sen jälkeen tällä ennustejaksolle ei enää revontulia nähdä.

Radiovuo

Radiovuo kertoo Auringon olevan lähellä aktiivisuusminimiä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon radiovuon ennustetaan pysyttelevän vakiona ja lähes taustasäteilyn tasolla. Tämä merkitsee sitä, että Auringossa ei odoteta tapahtuvaksi lähes ollenkaan flare-purkauksia ja jos niitä tapahtuu, niiden voimakkuus on hyvin pieni.

Tilanne on tyypillinen aktiivisuusminimiä lähestyttäessä. Tämän hetkisen käsityksen mukaan minimi saavutetaan ensivuoden alkupuoliskolla, mutta voi se olla jo hieman aikaisemmin.

Revontuliennuste 9.–12. 4.2018

Pirkanmaalla voidaan nähdä aivan mukavantuntuisia
revontulia parina yönä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia näkyy koko maassa etenkin 10./11. ja 11./12. öinä.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 392 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 10 ppcm³ ja hetkellinen maksimi noin 14 ppcm³.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen korona-aukko pohjoisella pallonpuoliskolla lähellä ekvaattoria. Navoilla olevat korona-aukot ovat pieniä. Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2,00 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronivuon vuorokausiarvo oli 1,60e+07 e/(cm2-ster-day), vastaten 189 pfu ja lyhytaikainen maksimiarvo oli 488 pfu geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä. Maapallo pysyttelee lähivuorokaudet hitaan aurinkotuulen alueella, jonka hiukkastiheyden odotetaan pysyttelevän normaalina ennustejakson aikana. Etelänavan korona-aukko kuitenkin tulee vaikuttamaan avaruussäähän, sillä hitaan ja nopean hiukkasvirtauksen raja asettuu maapallon radan tuntumaan pariksi vuorokaudeksi.

Lähimmän vuorokauden aikana ei odoteta C-luokan flarepurkauksia. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemiin 2–5. Erityisesti toisena ja kolmantena yönä ennustetut Kp-lukemat ovat korkeita ja se merkitsee yleensä jonkinasteista geomagneettista myrskyä. Tällä kertaa energisten elektronien ja protonien määrä magneettikentässä on tavanomainen, joten mahdolliset revontulet ovat selkeitä. Vaalenevat yöt kuitenkin haalistavat revontulien näyttävyyttä.

Yö 9./10. on rauhallinen. Kp-indeksin maksimilukema on 3, jolloin revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti hyvin himmeitä ja rauhallisia Pohjois-Suomessa. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 10./11. ja 11./12. ovat revontuliöitä koko maassa. Kp-indeksin maksimiarvo kumpanakin yönä kohonnee lukemaan 5, joka merkitsee pientä G1-luokan geomagneettista myrskyä. Toteutuessaan ennusteen mukaisesti Lapissa näkyvät revontulet ovat kirkkaita ja loimuavia, säteiden muodostuminen on runsasta. Vaaleat ja lyhyet yöt kuitenkin himmentää revontulien näkyvyyttä.

Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selkeästi näkyvissä ja säteitä muodostuu ajoittain runsaasti. Etelä-Suomessa revontulet ovat suhteellisen himmeitä, vaikkakin hyvin näkyviä, ja rauhallisia kaaria. Säteiden muodostuminen on satunnaista. Näillä alueilla yön pimein aika on jo melkoisen lyhyt, joten etenkin illasta ja aamusta revontulet voivat kalveta vaalean taivaan vuoksi.