Revontuliennuste 9. – 12.9.2025

Auringon aktiivisuus on olut viimeisen vuorokauden aikana hyvin matalalla tasolla. Auringonpilkkuryhmiä on kuusi, joista AR14213 on luokiteltu beeta–gammaksi, siinä on kaikkiaan 14 yksittäistä pilkkua. Sen mahdollisuudet tuottaa C-luokan flarepurkaus on noin 50 % ja M-luokan noin kymmenen prosenttia.

Himmeitä revontulia nähtiin lauantai-iltana 6.9.2025. Kirkkaimpien revontulien jo himmennyttyä nähtiin muutaman minuutin ajan myös Falcon 9 kantoraketin toiseen vaiheen jarrutuspoltto (video). Kantoraketti oli vienyt avaruuteen 24 Starlink-satelliitia. Kuva © Kari A. Kuure / Tampereen Ursa ry.

 

Korona-aukkoja on kaksi: Auringon itäpuoliskolla on ekvaattorilta pohjoisen keskileveyksille ulottuva, polariteetiltaan negatiivinen, ja länsiosassa eteläisen pallonpuoliskon keskileveyksillä oleva ja napaisuudeltaan positiivinen korona-aukko. Kumpikaan näistä ei suoranaisesti vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Maata kohti ei ole tulossa CME-pilviä. Aurinkotuuli on keskimääräisen nopeaa ja tiheydeltään tavanomainen, joten tässäkään suhteessa ei ole odotettavissa merkittäviä vaikutuksia Maan magnetosfääriin. Seuraava tunnettu heikohko CIR-alue (Co-rotating Interaction Region; aurinkotuulen tihentymäaalto) kohtaa maapallon tämän ennustejakson jälkeen, todennäköisesti 14.9 vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 9./10., 10./11. ja 11./12. Ainoastaan Lapissa ja ehkä Pohjois-Suomessa on mahdollisuus nähdä himmeitä revontulia tällä jaksolla. Muualla Suomessa revontulet ovat epätodennäköisiä.

 

 

 

 

Revontiliennuste 4. – 7.9.2025

Auringon aktiivisuus on ollut viime vuorokausia rauhallinen. Pilkkualueita on kymmenen, mutta ne kaikkia ovat alfa tai beeta -luokkaa. Vain aktiiviselle alueelle AR14197 ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja/tai protoni-ilmiö. Alue on eteläisellä pallonpuoliskolla tässä vaiheessa jo aika lähellä Auringon länsireunaa, joten se katoaa näkyvistä tämän ennustejakson aikana.

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on napaisuudeltaan positiivinen korona-aukko, jonka länsireuna kurottuu kohti ekvaattoria. Se saavuttaa tällä ennustejaksolla aseman, josta korona-aukon nopea aurinkotuuli kohtaa maapallon magneettikentän. Sen ennustetaan saavan aikaan vähintäänkin voimakkaan häiriötilan, mutta magneetista myrskyä ei ole suljettu pois.

Ennuste

Yö 4./5. on rauhallinen, revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulia tuskin nähdään.

Yö 5./6. on aktiivisempi kuin edellinen yö. Korona-aukon vaikutus alkaa tuntua jo illan pimetessä, joten revontulia voitaneen odottaa näkyvän Lapista Keski-Suomen leveyksillä. Aamupuolella yötä mahdollisen magneettisen myrskyn odotetaan olevan voimakkaimmillaan, jolloin revontulet ovat todennäköisiä Etelä-Suomen leveydelle asti. Etelärannikolla revontulet, jos niitä näkyy lainkaan, ovat himmeitä ja rauhallisia.

Yö 6./7. on edellisen yön jäljiltä hieman rauhaton. Revontulia nähtäneen laajalla alueella Keski-Suomen leveydelle asti, mutta Etelä-Suomessa on vain pieni mahdollisuus revontulille.

 

Revontuliennuste 1. – 4.9.2025

Myöhään lauantai-iltana (19.11 – 20.02 – 20.41 UTC) aktiivisella alueella AR14199 tapahtui M2,7 -luokan flarepurkaus, joka sai aikaa myös CME:en. Purkauspilven suunta on suunnilleen kohti maapalloa ja sen lasketaan saapuvan planeettamme kiertoradalle ensiyön aikana. 

 

Tältä näytti M2,7-luokan flarepurkaus, joka tuottai myös Maata kohti tulevan CME-pilven. Kuva SDO/AIA131.

CME-pilven saapuminen saa aikaan magneettisen myrskyn, jonka odotetaan näkyvän revontulitoiminnan aktivoitumisena jo iltayöstä. Myrskyn voimakkuus saavuttanee G2-tason aamupuolella yötä ja myrsky kestää huomisen alkuiltaan asti. Sen jälkeen magneettikenttä pysyttelee aktiivisena ja revontulia voi näkyä myös seuraavana yönä.

Ennuste

Yö 1./2. Magneettinen rauhattomuus lisääntyy jo alkuillasta ja myrskytaso saavutetaan illan pimennyttyä yöksi. Revontulia nähtäneen koko maassa ja viimeistään etelärannikollakin aamuyöstä. Myrsky voimistuu G2-tasoon puolen yön tietämillä, jolloin revontulia voidaan nähdä myös Suomenlahden eteläpuolella. Suomessa etenkin Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet voivat näkyä keskitaivaalla ja jonkin matkaan myös zeniitin eteläpuolella. Etelä-Suomen leveyksillä koronan näkyminen on mahdollista.

Yö 2./3. Magneettinen myrsky rauhoittuu viimeistään alkuillasta mutta magneettikenttä jää aktiiviseen tilaan. Rauhaton magneettikenttä voi tuottaa revontulia Lapista Keski-Suomen alueelle. Etelä-Suomen pohjoisosissa jonkinlaisen revontulitoiminnan näkeminen on mahdollista.

Yö 3./4. Magneettikenttä rauhoittuu viimeistään iltaan mennessä ja revontulet ovat mahdollisia Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Pilkkualue 4199 saattaa tuottaa uusia CME-purkauksia ja jos näin käy tämän vuorokauden aikana, revontulet ovat mahdollisia yön 3./4. aikana.

 

 

Revontuliennuste 31.8. – 3.9.2025

Syyskausi on käynnistynyt ja on aika aloittaa myös revontuliennusteiden tekeminen. Kesäaikana Auringon aktiivisuudessa on ollut enemmän aktiivisia kausia mutta myös loppukesästä myös pitkä suhteellisen rauhallinen kausi. Viime toukokuun auringonpilkkuluku oli epätavallisen alhainen, vain 79,2. Kesäkuussa palattiin sitten korkeammalle tasolle luvulla 116,3 ja heinäkuussa 125,6, jotka molemmat ovat ”normaaleja” tälle ajankohdalle. Kesän aikana vahvistui myös se, että Auringon aktiivisuuden maksimi sijoittui viime syys–lokakuulle.

Syyskauden ensimmäiset revontulet nähtiin Tampereella elokuun 8./9. yönä keskiyön tietämillä.

Elokuun aikana yötaivas on tummentunut täällä Tampereella ja se on mahdollistanut himmeiden revontulien näkymisen. Ensimmäiset hyvin heikot revontulet tallentuivat pohjois- ja koilliskameran muistiin elokuun toisella viikolla Tapahtumien yön (8./9. elokuuta) aikaan. Sen jälkeen heikkoja revontulia on näkynyt muutaman kerran, kun säätila on sen mahdollistanut.

Tällä hetkellä Auringossa on kymmenen pilkkuryhmää, joista AR 14197 on aktiivisin. Se on luokiteltu beeta–gamma–delta:ksi, yksittäisiä pilkkuja siinä 50 ja kokoakin on n. 700 ppm. Koko on jonkin verran jo pienenemään päin. Pilkullisten aktiivisuusalueiden lisäksi Auringossa on viisi pilkutonta H-alfa -plagealuetta.

Viimeisen vuorokauden aikana pilkkuryhmä on tuottanut pari M-luokan flarepurkausta ja sille ennustetaan noin 20 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan ja 43 % todennäköisyyttä M-luokan flarepurkauksille. Lisäksi protoni-ilmiöille on 20 % mahdollisuus mutta trendi näyttää olevan laskeva.

Jos flarepurkaukset ja protoni-ilmiöt toteutuvat, pilkkuryhmä on sellaisessa asemassa Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla, että mahdolliset koronamassapurkaukset (CME) voivat vaikuttaa maapallon lähiavaruuden toimintaan parin vuorokauden viipeellä. Tällä hetkellä Maata kohti tulevia CME:itä ei ole.

Lähipäivien avaruussää näyttää muodostuvan rauhalliseksi, vaikka onkin olemassa jonkinlainen mahdollisuus jopa magneettiselle myrskylle. Tämä mahdollisuus tuskin toteutuu, sillä näkyvissä ei ole olemassa sellaista tapahtumaa, joka käynnistäisi myrskyn. Tämä tarkoittaa sitä, että revontulet, jos niitä nähdään, ovat hyvin rauhallisia ja himmeitä. Etelä-rannikolla niitä tuskin nähdään. Tätä kirjoittaessani juuri parhaillaan Kilpisjärvellä olevassa Starlapland:n kamerassa näkyy heikko STEVE-ilmiö ja aavistus revontulista. Täällä Tampereella sää on sumuinen ja pilvinen.

Ennuste

Yöt 31./1., 1./2. ja 2./3. Maapallon magneettikentän odotetaan olevan hyvin rauhallinen, joten revontulia tuskin nähdään yhtenäkään yönä. Tilanne kuitenkin voi muuttua hyvin nopeasti, jos esimerkiksi tänään tapahtuu Auringossa voimakas X-luokan flarepurkaus, jonka seurauksena Maata kohti tuleva CME. Se voisi ehtiä maanradalle vielä tämän ennustejakso kuluessa.

…

Joko olet tutustunut Tampereen Ursan keväällä aloittaneeseen Aurinko-blogiin? Blogi on erikoistunut julkaisemaan nimenomaan Auringossa tapahtuvien ilmiöiden raportointiin ja siellä kerrotaan syvällisesti Auringon aktiivisuuteen liittyvistä ilmiöistä. Tällä hetkellä siellä on 35 artikkelia, mutta lisää on tulossa. Lisää blogi kirjanmerkkeihisi ja vieraile siellä viikoittain, jotain uutta luettavaa on aina tarjolla.

PS. Jos blogin tummapohja ei miellytä sinua, voit aina valita selaimesta lukutilan, jolloin voit lukea artikkelit valkoisella pohjalla. Moni selain tarjoaakin lukutilaa, kun artikkeli avataan.

 

Kesä alkoi geomagneettisella myrskyllä

KAK — Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla oleva aktiivinen alue AR 14100 tuotti M8.2-luokan flarepurkauksen (maksimi 31.5. kello 00.04 UTC), johon liittyi tyypin II radiopyyhkäisy (sweeps). Radiopyyhkäisy merkitsee yleensä CME-purkausta, jollainen havaittiinkin GOES-19 -satelliitin ottamista kuvista kello 00.30 UTC. CME osoittautui olevan tyyppiä IV, eli se oli tulossa kohti Maata. Pilven mediaaninopeus oli hieman alle 1 000 km/s mutta sen aiheuttama sokkiaalto eteni noin 2 000 km/s nopeudella.

SWPC:n ENLIL-mallinnuksessa (1.6.2025 kello 18.34 UTC) CME kohtaisi maapallon aikaisintaan 2.6. päivän iltana. Tämä oli selvässä ristiriidassa saman laitoksen julkaiseman ennusteen kanssa, sillä SWPC julkaisi 31.5. kello 12.30 UTC Kp-ennusteen, jonka mukaan CME-pilvi saavuttaa maapallon 1.6. kello 21 – 00 UTC aikaan Tapahtuma aiheuttaisi ennusteen mukaan G3-luokan magneettisen myrskyn, joka jatkuisi G4-luokan myrskynä seuraavan kolmen tunnin aikana (2.6. kello 00 – 03 UTC) ja sen jälkeen edelleen G3-luokan myrskynä kuutisen tuntia ja heikkenisi sen jälkeen G2 ja G1 -luokan myrskyksi 2.6. keskiyöhön mennessä. Odotettavissa oli siis melkoinen myräkkä, jossa revontulet olisivat mahdollisia Euroopassa keskileveyksillä.

Energisten (>10 MeV) protonien määrä geosynkronisella radalla lähti kasvuun 31.5. kello 8.00 UTC aikoihin ja S1-aurinkomyrkyn raja saavutettiin noin kello 15 UTC saman päivänä. Aurinkomyrskyn voimakkuus edelleen kasvoi ja S2-luokan myrsky saavutettiin 1.6. kello 5.35 UTC. Myrskyn voimakkuuden maksimi saavutettiin 1.6. kello 9.20 UTC tienoilla, jolloin protoninen määräksi mitattiin noin 660 pfu (hiukkasta / cm^–2s^–1sr^–1), joka on suunnilleen 70-kertainen S1-luokan kynnysarvoon verrattuna.

Potsdamin Quicklook Kp-indeksi kohosikin 1.6. kello 06 – 09 UTC välillä lukemaan 8– (G4-luokan myrsky) ja se pysytteli suunnilleen samoissa lukemissa pitkälle iltapäivään. Alin lukema Kp=4– oli kello 21 – 0 h välillä ja sen jälkeen indeksi kääntyi uuteen kasvuun. kesäkuun 2. päivän korkein lukema Kp= 7 saavutettiin kello 09 – 12 UTC välillä, jonka jälkeen lukema on ollut noin Kp=5 tietämillä.

SWPC:n ennuste 1.6. kello 00.30 UTC aikaan lupaili kesäkuun 3.päivälle G1 luokan magneetista myrskyä, joka näyttää toteutuneen, sillä tätä kirjoittaessani (3.6.) aamuyöllä Suomen aikaa Kp-indeksin lukemaksi ilmoitetaan Kp=6.

Uusin SWPC:n ennuste kertoo, että magneettinen myrsky laantuu tämä vuorokauden aikana mutta jatkuu yöllä 4./5. Sen paremmin ennuste kuin ENLIL-mallinnus eivät selitä tätä jo aika myöhäiseksi ajoitettua myrskyä. Ilmeisesti CME on moniosainen, jolloin mediaaninopeuksiset osat siitä saapuvat tätä kirjoittaessani ja aivan kaikkein hitaimmat CME-osat vasta 4./5. yönä.

Miten myrsky on näkynyt?

Meillä Suomessa ei ole raportoitu Taivaanvahtiin revontulihavainnoista. Se on toki ymmärrettävää, sillä vaalea yötaivas ei niiden näkymistä mahdollista, jos jossakin olisi ollutkin selkeää keliä. Taivaanvahdin viimeisimmät revontulihavainnot ovat yöltä 17.5.

Spaceweather.com sivusto revontuligalleriasta selviää, että revontulia on havaittu lähinnä Pohjois-Amerikassa Kaliforniaa ja Uutta Meksikoa myöten. Eteläisellä pallonpuoliskolla uudessa Seelannissa oli havaittu etelän revontulia (Aurora Australis), jossa Ian Griffin oli kuvannut sekä punaisia, että myös vihreitä revontulia.

 

Ilmiö Auringossa: Yhteiskiertoinen vuorovaikutusalue (CIR)

KAK — Aurinkotuuli ei ole tasainen virta hiukkasia, vaan sen nopeus ja ominaisuudet vaihtelevat riippuen siitä, mistä kohdasta Auringon pintaa se on peräisin. Erityisesti yhteiskiertoinen vuorovaikutusalue (aurinkotuulen tiivistymisalue), lyhyemmin CIR (Co-rotating Interaction Region), on yksi niistä rakenteista, jotka voivat yllättää revontuliharrastajan – ei räjähdyksellään kuten CME, vaan sitkeydellään ja ennustettavuudellaan.

...

Lue koko artikkeli Aurinko-blogista!

Kevään 2025 revontulikausi on päättynyt

Kevään 2025 revontulikausi on päättynyt, eikä kesän aikana julkaista revontuliennusteita. Enusteiden julkaisu aloitetaan jälleen elo–syyskuun vaihteessa, ellei sitä ennen elokuun lopupuoliskolla ole ennustettu voimakasta revontulitoimintaa. 

Auringon aktiivisuus on edelleen korkea ja kesän aikana voi syntyä aurinkomyrskyjä. Niistä raportoidaan Aurinko-blogissa. Jos Aurinkoon ilmaantuu suuria, paljain silmin näkyviä pilkkuja tai pilkkuryhmiä, niistä myös kerrotaan Aurinko-blogissa. 

Hyvää kesää kaikille Revontuli-blogin lukijoille!

Kari A K

 

Revontuliennuste 9. - 11.5.2025

Auringon aktiivisuus on ollut rauhallista viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Paljain silmin näkyvä pilkkuryhmä 4079 on siirtynyt Auringon länsireunalle ja on siten poistumista näkyvistä joidenkin vuorokauden kuluessa. Se on olut yllättävän rauhallinen, eilen sen voimakkain flarepurkaus oli vain C2,9 -luokkaa. Pilkkuryhmä on pienentynyt jonkin verran.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen nopea virtaus joskin sen magnttikentän voimakkuus on heikentynyt jonkin verran. Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on korona-aukko joka saattaa myös vaikuttaa lähivuorokausina avaruussäähän.

Ennuste

Yö 9./10. voi muodostua jonkin verran aktiiviseksi, kuitenkaan geomagneettista myrskyä ei ole odotettavissa. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä maamme eteläosassa, tuskin kuitenkaan etelärannikolla, vaikka yötaivas on tummin siellä.

Yöt 10./11. ja 11/12. muodostuvat rauhalliseksi koko maassa. Revontulet eivät ole todennäköisiä siellä missä niitä voisi edelleen havaita ja Lapissa ja Pohjois-Suomesa niitä ei näy vaalean yötaivas vuoksi.

Tämä oli tämän revontulikauden viimeinen ennuste, syyskesällä jatketaan, ehkä elokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Jos Auringossa tapahtuu merkittäviä purkauksia tai sinne ilmaantuu isoja pilkuja, raportoin niistä tässä blogissa kesän aikana. Myös Aurinko-blogissa julkaistaan artikkeleita kesän aikana.


Mutta näillä näkymin hyvää kesää kaikille Revontulet-blogin lukijoille!


Kari A K

Revontuliennuste 6. - 9.5.2025

Auringossa ollut erittäin suuri pilkku ryhmä on edelleen näkyvissä visuaalisesti ilman optiikkaa. Suodatusta on kuitenkin käytettävä, jotta silmät eivät vahingoitu iso. Pilkku ryhmällä on kokoa 1230 MH. Suuresta koostaan huolimatta se on tuottanut ainoastaan C-luokan flare-purkauksia.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa edelleen nopea aurinkotuuli sen negatiivisen polaarisuuden vuoksi. Samaan aikaan geosynkronisella radalla on mitattu suuria energisen elektronien määriä, joten maapallon magneettikenttä on ollut aktiivinen ja ajoittain jopa myrskyinen viime vuorokauden aikana.

Revontulikausi alkaa olla lopuillaan kasvavan Kuun kirkaudessa ja öiden vaalentumiseta johtuen. Revontulet ovat edelleen mahdollisia, jos Auringossa tapahtuu voimakas CME-purkaus, kuten viimevuonna näihin aikoihin. Tänä vuonnakin tällaiselle purkaukselle on mahdollisuuksia, sillä tällähetkellä aktiivia pilkku ryhmiä on ainakin kaksi. Tapahtuuko sellaisia purkauksia  on kysymys, johon ei ole vastausta. Näin ollen tarkkaillaan taivasta


Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat jonkin verran aktiivisia. Revontulia voitaneen havaita satunnaisesti maamme keskiosissa, joskaan ei eivät ole erityisen kirkkaita. Etelärannikolla revontulet vielä näkyisivät ongelmitta mutta se vaatisi magneettisia myrskyä, jollaista ei tälle ennustajaksolle ole odotettavissa ellei tätä kirjoittaessani ole voimakasta purkausta tapahtunut.

 

Revontuliennuste 3. – 6.5.2025

Auringossa on valtava, paljain silmin näkyvä pilkkuryhmä AR 14079, joka koostuu leader-pilkusta ja muutamasta muusta pienemmästä pilkusta. Pilkkuryhmällä on kokoa 1 210 MH (miljoonasosaa). Magneettisesti se on beeta–gamma ja rakenteellisesti EKC (magneettisesti kaksinapainen, >15° kokoinen, penubra on epäsymmetrinen ja >2,5° kokoinen ja koko pilkkuryhmä on kompakti). Kirjoitin tästä pilkkuryhmästä edellisessä ennusteessa. Toistaiseksi pilkkuryhmä on ollut rauhallinen suuresta koostaan huolimatta, viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkain flare on ollut C3.6 -luokkaa.

Tämän kuvan otin eilen 2.5.2025 Tampereella pilkkuryhmästä AR 14079. Tekstissä mainittuja Ellerman-purkauksia kuvassa ei erotu (parhaalla tahdolla ja mielikuvituksella muutaman kirkkaimista voi ehkä  nähdä kun vertaa SpaceWeather-sivuston kuvaan) mutta pilkun penumbran alueella näkyvät fibrilli selkeästi. Kuvauskeli ei ollut paras mahdollien, yläpilvet ja kova tuuli häiritsivät kuvaamista. Klikkaa kuvaa hieman suuremmaksi! Kuva © Kari A. Kuure.

 

Spaceweather.com -sivustolla julkaistiin kuva pilkusta, jonka oli ottanut ranskalainen harrastaja Philippe Tosi. Kuvissa näkyy hienosti pilkun fibrillit ja penumbran ympärillä oli kehämäisesti kymmeniä pieniä Ellerman-purkauksia. Ellermanin purkaukset ovat pieniä, lyhytaikaisia kirkastuksia Auringon pinnalla, jotka syntyvät, kun uusi magneettinen kenttä tunkeutuu esiin ja kohtaa vanhaa kenttää. Tämä voi laukaista magneettisen uudelleenkytkennän ja siinä vapautuva energia (luokkaa 10¹⁹ J, vastaa noin 2,5 miljoonaa Hirosimassa räjäytettyä ydinpommia) kuumentaa plasmaa ja saa sen säteilemään tietyllä tavalla – mutta koska ilmiö on pinnan alla ja ylemmät kaasukerrokset peittävät näkyvyyden, näemme sen vain tietyissä aallonpituuksissa (spektrin siivissä), emme suoraan keskellä spektriviivoja. Palaan tähän aiheeseen Aurinko-blogissa tulevaisuudessa!

Auringossa on polariteetiltaan negatiivinen korona-aukko (SIDC CH 99), joka on sijoittunut siten, että se vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän merkittävästi juuri nyt.  Maapallon kohtaama aurinkotuuli on nopeaa (n. 600 km/s), harvaa (n. 1,4 ppcm3) ja IMF-kentän Bz -komponentti on kohti etelää. Näin ollen ei olekaan ihme, että tällä hetkellä Kp-indeksin lukema on 5, eli valitsee pieni magneettinen myrsky. Viime yönä olisi siis kirkkaita revontulia näkynyt, jos jossakin kohtaa maatamme on ollut selkeää. Taivaanvahdissa on tällä hetkellä yksi raportti Helsingistä rauhallisesta revontulikaaresta.

Nopean aurinkotuulen virtauksen odotetaan jatkuva ainakin parin vuorokauden verran, joten avaruussää pysyttelee aktiivisena ja samalla myös maapallon geomagneettinen aktiivisuus jatkuu lähivuorokausien ajan.

Ennuste

Yöt 3./4. ja 4./5.

Molemmat yöt ovat aktiivisia, vaikka globaalia magneetista myrskyä ei odotetakaan. Sen sijaan paikallisesti, etenkin meillä korkeilla leveyksillä taivaalla saatetaan nähdä ajoittain kirkkaitakin revontulia. Ainakin Keski-Suomessa ja Etelä-Suomen pohjoisosassa revontulet ovat mahdollisia. Lapissa taivas on niin vaalea keskiyölläkin, että aivan himmeät revontulet eivät näy ja kirkkaimpienkin näkyvyys voi olla heikkoa.

Yö 5./6.

Avaruussään aktiivinen vaihe näyttää rauhoittuvan, mutta ei kuitenkaan aivan täysin aktiivisuus lopahda. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen eteläosan ja Keski-Suomen alueilla, vaikkakaan mitään revontulimyrskyä ei ole odotettavissa. Rauhallinen revontuli vyö tai kaari on mahdollinen yön hämärämpinä hetkinä.