Revontuliennuste 9. – 12.10.2023

Auringon aktiivisuus on saavuttamassa maksimin, jonka ajankohdaksi on ennustettu jopa niin aikaisin kuin huhtikuussa 2024. Tarkkaa ajankohtaa on tietysti vaikea ennakoida ja varsinkin kun tälläkin kertaa maksimin odotetaan olevan kaksihuippuinen: ensin pohjoinen ja muutaman kuukauden tai jopa vuoden kuluttua siitä eteläinen pallonpuolisko saavuttaa maksiminsa.

Joka tapauksessa Aurinko on lähellä aktiivisuusmaksimia ja se näkyy myös sen magneettikentässä. Kuten tiedämme, aktiivisuusmaksimin yhteydessä myös Auringon magneettikenttä vaihtaa suuntaansa. Kentän suunnan vaihtuminen näkyy Auringosta laadittujen synoptisista kartoista, joihin on merkitty mm. Auringon alueellisten magneettikenttien suunta. Tällä hetkellä napojen läheisyydessä olevat kentät ovat heikkoja ja niiden magneettinen napaisuus vaihtelee jopa vuorokauden jaksoissa.

Tähän synoptiseen karttaan on merkitty auringonpilkkujen, flarepurkausten ja prominenssien lisäksi myös Auringon magneettiset alueet. Mertintä plus (+) ilmaseen etelänavan ja (-) pohjoisnavan. Musta alue kartan keskellä ilmaisee korona-aukon (tosin mielikuva siitä muodostuu liioitellun voimakkaaksi). Kuva SWPC.

 

Magneettisuuden suunnan muutos näkyy myös Auringon ekvaattoritason virtalevyssä. Sen poimut ovat jyrkempiä ja tiheämmässä kuin muulloin. Virtalevyn muoto vaikuttaa maapallon magneettikenttään ja mitä voimakkaampia ja nopeampia poimujen vaihtelut ovat sitä useammin ja voimakkaammin myös revontulia on nähtävissä.

Ennuste

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentyneen alueen, joka näyttää suhteellisen voimakkaalta. Hiukkastiheys on jo kohonnut suunnilleen nelinkertaiseksi keskitiheydestä ja nopeus on hieman hitaampaa kuin tavallisesti. Tällä kerta tähän tihentymään liittyy jälleen IMF-kentän suunnan muutos etelästä pohjoiseen. Tihentymän jälkipuolella aurinkotuulen tiheys on voimakkaasti harventunut, jolloin tilanne vastaa sitä mitä kohdataan matalamman aktiivisuuden aikoina korona-aukkojen muodossa.

Yöt 9./10., 10./11.  ja 11./12. ovat tavanomaisia revontuliöitä. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Pilvisyystilanteen ollessa selkeä myös etelämpänä on ajoittain mahdollista nähdä himmeitä ja lähes värittömiä revontulivöitä. Kamerankuvissa värit tietysti tulevat näkyviin. Värittömyys johtuu tietysti silmämme värinäkemisen suhteellisen korkeasta kynnyksestä valovoimakkuuden suhteen. Tästä syystä etenkin valosaasteisilla alueilla revontulien tunnistamisessa voi olla vaikeuksia.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.10.2023

Avaruussäässä on hiljalleen tapahtumassa muutoksia hieman aktiivisempaan suuntaan. Auringossa on pilkkuryhmiä runsaasti ja pari niistä on tavallista aktiivisempia. Eilen illalla havaittiin lähes halo-CME, joka kuitenkin näyttää hieman heikolta. Se tuskin parin vuorokauden kuluttua aiheuttaa mitään isompaa myrskyä, mutta vaikuttaa kuitenkin jonkin verran maapallon magneettikenttään häiritsevästi.

Yö 4./5. ei pitänyt olla revontuliyö, mutta jonkin verran himmeitä revontulia kuitenkin tallentui Tampereen Ursan pohjoiskameraan. Näitä revontulia paljain silmin ei ehkä olisi Näsijärven rannalta kuitenkaan nähty, sillä silmän värinäkemisen kynnys tuskin ylittyi. Kuva © Tampereen Ursa.

 

Ennuste

Yö 6./7. on aktiivinen revontuliyö. Ennusteen mukaan Kp-indeksin odotetaan kohoavan jonkin verran jo iltayöstä, mutta varsinainen magneettinen myrsky (G1) kehittynee aamuyön ja aamun tunteina. Revontulia nähtäneen lähes koko maassa viimeistään aamupuolella yötä, etelärannikkoa lukuun ottamatta.

Yö 7./8. näyttäisi muodostuvan myös aktiiviseksi. Aivan myrskylukemiin ei päästäne, mutta revontulitoiminta alkaa näkyä taivaalla tavanomaiseen alkamistaikaan, eli siinä kello 21 tietämillä. Ennusteen mukaan aktiivisuus kohoaa voimakkaan häiriön tilaan, joten revontulia nähtäneen Etelä-Suomen leveyksiltä pohjoiseen. Magneettinen häiriö laantunee ennen aamua.

Yö 8./9. on jälleen rauhallisempi, vaikkakin avaruussään ennusteen epävarmuus on jo merkittävä. Revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa mutta Pohjois-Suomessa revontulet eivät ole aivan mahdottomia. Etelämpänä niitä ei kuitenkaan ole odotettavissa.

 

Revontuliennuste 3. – 6.10.2023

Spaceweather.com sivusto julkaisi tänään mielenkiintoisen artikkelin Auringon aktiivisuudesta eri pallonpuoliskoilla. Elo- ja syyskuussa pohjoinen pallonpuolisko on ollut kaksi kertaa niin aktiivinen kuin eteläinen pallonpuolisko, ja koko vuoden aktiivisuus on ollut noin 50 % suurempi pohjoisella kuin eteläisellä pallonpuoliskolla. Ilmiö on ollut tunnettu jo 1800-luvun loppupuolelta asti (Spoerer ja Maunder). Ilmiö näkyy selkeästi myös 1970-luvun jälkeen olleissa auringonpilkkujaksoissa. Ilmiö näyttäisi tuottavan kaksihuippuisia aktiivisuus maksimeita ja näin tapahtunee nykyisen (no 25) auringonpilkkujakson aikana.

 

Kaaviossa vihreät alueet viittaavat Auringon pohjoisen pallonpuoliskon ja punaiset alueet eteläisen pallonpuoliskon voimakkaampaan aktiivisuuteen. Kuva SILSO.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäässä ei tapahdu kovinkaan suuria muutoksia. Maapallon kohtaama aurinkotuuli on tasaista, joten sen kohtaaminen ei vaikuta kovinkaan voimakkaasti maapallon magneettikenttään.

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. ovat kaikki rauhallisia. Ennustettu Kp-indeksi, joka kuvaa magneettikentän tilaa, pysyttelee matalissa lukemissa öiden aikana. Päivällä lukemat voivat olla hieman korkeampia, mutta ne eivät vaikuta öiden revontulitilanteeseen. Himmeitä ja rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja ehkä ajoittain Pohjois-Suomessa (jos pilvisyystilanne sen mahdollistaa). Muualla revontulia tuskin nähdään, jos avaruussää pysyy ennusteen mukaisena.