Pitkäaikainen revontuliennuste 8.4.–4.5.2019

Kevätpäiväntasaukseen liittyvä revontuliherkkyys alkaa olla taakse jäänyt. Tämä näkyy geomagneettisessa ennusteessa Auringon aktiivisuusminimin tyypillisenä rauhallisuutena.

Seuraavan neljän viikon aikana revontulia ei juurikaan ole odotettavissa. Kuva © Kari A. Kuure.

Ennuste

Tulevan neljän viikon aikana ei ole odotettavissa merkittäviä magneettisia häiriötiloja, eikä näin ollen revontulien näkymistä kovinkaan laajalti ole odotettavissa. Revontulia voitaneen lähinnä nähdä Pohjois-Lapissa, jos öiden hämärimmät hetket ovat riittävän pimeitä taivaallisen valoilmiöiden seuraamiselle. Huhtikuun 20. päivän jälkeen magneettinen rauhattomuus hieman lisääntyy, jolloin revontulien näkymiselle Keski-Suomessa on pieni mahdollisuus. Silloinkin revontulet, jos niitä nyt näkyy, ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Revontuliennuste 6. – 9.4.2019

Lähiavaruuden avaruussää pysyttelee lähes muuttumattomana lähivuorokausien ajan. Maapallo kohtaa hieman tihenevää aurinkotuulta 8.4. päivän aikana, mutta se ei juurikaan nosta revontuliaktiivisuutta. Energisten elektronien määrä magneettikentässä on hieman koholla lähivuorokausien aikana, joten revontulet voivat olla hieman selkeämpiä niillä alueilla missä niitä näkyy.

Ennuste

Yöt 6./7., 7./8. ja 8./9. ovat kaikki rauhallisia. Kp-indeksin ennuste kertoo lukeman pysyttelevän arvojen 2 ja 3 välillä, joten revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti Pohjos-Suomessa. Jos olosuhteet muuttuvat jonkin verran edullisimmiksi, myös Keski-Suomen revontulikamerat voivat tallentaa pohjoisen horisontissa vihreää revontulivaloa.

Revontuliennuste 3.–6.4.2019

Auringon ekvaattorilla on kapeahko korona aukko, joka vaikuttaa jonkin verran maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Korona aukko on jatkumoa Auringon etelänavalla olevasta aukosta, joten polariteetti on suunnaltaan sellainen, että sen vaikutukset jäävät vähäiseksi.

Vaalenevat kevätyöt etenevät Lapista alkaen kohti etelää. Pohjois-Lapissa pimeitä öitä ei enää ole ja hämärätkin yön hetket päättyvät tämän kuukauden aikana. Hieman etelämpänä pimeyttä vielä riittää jonkin aikaa, mutta esimerkiksi Oulun korkeudella öinen pimeys päättyy noin viikon kuluttua ja Tampereella noin kahden viikon kuluttua. Helsingissä pimeys katoaa tämän kuun lopulla. Revontulien näkeminen on toki mahdollista hämäränkin aikana, joten aivan vielä ei retkireppua kannata unohtaa porstuan naulaan kesän ajaksi.

Ennuste

Yöt 3./4., 4./5. ja 5./6. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan vaihtelevan lukemien 2–3 välillä ja magneettikentän energisten elektronien määrän pysyttelevän vähäisenä. Öiden 1./2. ja 2./3. olosuhteet olivat vastaavia. Tampereen Ursan revontulikameroissa ensimmäisenä yönä ei näkynyt revontulivaloa ja yönä 2./3. näkyi hyvin himmeä revontulikaari kello 23.00 – 23.30 välillä. 

Tulevatkin yöt olevat juuri tällaisia, Keski-Suomessa voi näkyä vain kameran havaitsemaa revontulivaloa ja Pohjois-Suomessa jopa himmeät paljain silmin näkyvät revontulet ovat mahdollisia. Lapissa rauhalliset revontulet ovat mahdollisia öiden pimeimpinä ja hämärimpinä hetkinä.

Pitkäaikainen revontuliennuste 1. –27.4.2019

Ennustejaksolla ei juurikaan ole odotettavissa revontulia. Jos jotain näkyy, ne ovat erittäin himmeitä ja rauhallisia. Vaalenevat kevätyöt siirtävät revontulien näkyvyysaikaa aina enemmän keskiyön tunteihin ja Lapista alkaen vaalea yötaivas estää tehokkaasti revontulien näkymistä.

Geomagneettinen ennuste on hyvin rauhallinen. Kuva © Kari A. Kuure.

Ainoa ajankohta, jolloin Pohjois-Suomessa voisi jotain näkyä, on 12./13. päivien välinen yö. Silloinkin yö taivas on jo vaalea, joten kovin räiskyvää revontuli-iloittelua ei silloinkaan ole odotettavissa.

Revontuliennuste 31.3.–3.4.2019

Auringon koronassa on muutama hajanainen aukko, mutta yksikään niistä ei ole sellaisessa asemassa, jossa se voisi vaikuttaa maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuuli on harventunut ja hiukkasnopeus on hieman tavanomaista korkeampi. Suurimmat aurinkotuulen nopeudet ovat kuitenkin maapallon eteläpuolella, joten niiden vaikutus lähivuorokausien avaruussäähän on vähäinen.

Ennuste

Öille 31./1., 1./2. ja 2./3. ennustettu Kp-indeksi pysyttelee lukemien 2 – 3 välillä. Lisäksi energisten elektronien määrä maapallon magneettikentässä on vähäinen ja mikään prosessi ei ole kasvattamassa niiden määrää. Näin ollen himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa yön pimeimpinä hetkinä. Muualla maassa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Revontuliennuste 28.–31.3.2019

Lähivuorokausien avaruussää näyttää olevan suhteellisen vakaassa tilassa. Suuria muutoksia puoleen tai toiseen ei ole odotettavissa, vaikka Auringon ekvaattorilla oleva pienehkö ja hajanainen korona aukko on juuri sellaisessa asemassa, jossa se voisi saada aikaan joitakin pieniä häiriöitä magneettikenttään. Tästä syystä Kp-indeksin ennuste näyttäisi olevan revontulien kannalta liian optimistinen.

Ennuste

Yöt 28./29. ja 29./30. Kp-indeksin ennustetaan kohoavan lukemaan 3 – 4. Jos ennuste toteutuu, revontulet olisivat mahdollisia Pohjois-Suomesta Lappiin ja Keski-Suomessakin voitaisiin nähdä himmeää revontulivaloa pohjoisella taivaalla.

Maan magneettikentän energisten elektronien vähäinen määrä aiheuttaa ennusteeseen huomattavaa epävarmuutta ja himmeitä revontulia ehkä nähdään vain Lapissa. Elektronien määrää ei ole edes tulossa kovin nopeaa muutosta, sillä maapallo on aurinkotuulen harventuneessa alueessa lähivuorokausien ajan.

Yö 30./31. on edellisiä öitä rauhallisempia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1 – 2, jolloin revontulia voitaneen nähdä lähinnä Pohjois-Lapissa.

Pitkäaikainen revontuliennuste 25.3 – 20.4.2019

Tulevat neljä viikkoa näyttävät olevan hyvin rauhallisia avaruussään ja revontulien suhteen. Lähipäivinä esiintyy jonkin verran magneettista rauhattomuutta ohittaneen CME-pilven jälkivaikutuksena, mutta mitään voimakkaita revontulinäytelmiä ei ole odotettavissa.

Odotettavissa lähes revontulitonta kevättä. Kuva © Kari A. Kuure.

Reilun viikon ajan Pohjois-Suomessa ja Lapissa voidaan nähdä tavanomaisia revontulia mutta Keski- ja Etelä-Suomessa niiden mahdollisuus on hyvin pieni. Huhtikuun toisella viikolla on pieni mahdollisuus jonkinlaiseen magneettiseen häiriöön, mutta ajallisesti se on vielä niin kaukana, että sen varaan ei revontuliretkeä kannata suunnitella.

CME-pilvi tuli ja meni mutta revontulia se ei aiheuttanut

Jo lauantai-illaksi ennustettu CME-pilvi saapui viimein Maan kiertoradalle sunnuntai-ilta kello 22.45. Sen vaikutuksesta aurinkotuulen nopeus kasvoi hieman yli 300 km/s nopeuteen, kun sitä ennen se oli vain 266 km/s. Hiukkastiheys kasvoi noin kymmenestä hiukkasesta noin 32 hiukkaseen kuutiosenttimetrissä ja IMGF-kentän Bz-komponentti heilahteli rajusti edestakaisin noin -5 ja +5 nT välillä. Myrskyindeksi (Dst) kohosi kello 23 aikaan lukemaan +31 nT mutta revontulien kannalta sen suunta oli väärä ja indeksin arvo liian pieni.

Magneettisia häiriöitä näkyi jonkin verran vain pohjoisimmilla Tromsø’n (Norja) ja Nordkapp’in välisillä mittausasemilla heti vuorokauden vaihduttua. Tätä kirjoittaessani Kp-indeksin lukema on 2, joka on samalla koko yön korkein lukema.

Vaikutukset olivat kuitenkin vain muutaman kestoltaan muutaman tunnin ja nyt ollaan jo palaamassa hyvää vauhtia aikaisempaa avaruussään tilanteeseen. Magneettikentässä on edelleen hieman häiriöitä mutta nekin tasoittunevat lähituntien aikana.

Revontuliennuste 24.–27.3.2019

Edellisessä ennusteessa kerrottua CME-pilveä tai sen vaikutuksia ainakaan toistaiseksi ei ole havaittu. Mitenkään tavatonta se ei ole, sillä pilven ominaisuuksien arvio joudutaan tekemään hyvin harhaisessa vaiheessa, joten arvion tarkkuus ei voi olla kovin hyvä ja lopputulos voi poiketa ennustusta paljonkin. 

Tyypillisiä poikkeamia ennusteen toteutumisessa ovat mm. CME-pilven saapumisajankohdan tarkkuus, joka on helposti ±12 h ja jopa + 24 h ei ole mitenkään tuntematonta. Myös pilven tiheys tai magneettisen polariteetin arviot voivat olla sen verran epätarkkoja, että lopputulos on jotakin muuta kuin on laskettu. Viimeisen vuorokauden aikana ennustettua Kp-indeksin arvon nousua magneettisen myrskyn lukemiin ei ole tapahtunut.

Ennuste

Yö 24./25. Kp-indeksiennuste kertoo maksimiarvoksi lukemaa 3–4. Johdannossa kerrotusta syystä arvio on aika tavalla epävarma: jos CME-pilven kohtaaminen on viivästynyt ja kohtaaminen tapahtuu tämän yön aikana, lukema voi kohota korkeammalle. Jos taas CME-pilvi on ennustettua vähäisempi, sen vaikutukset voivat jäädä huomaamattomiksi ja Kp-indeksi pysyttelee matalissa lukemissa. Tämän hetkisen ennusteen mukaisena revontulien näkyminen olisi mahdollista Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Muualla revontulien mahdollisuus on pieni.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksin lukemaksi ennustetaan 1–2. Tällöin himmeitä revontulia voidaan nähdä Lapissa tai sen pohjoisosassa. Muualla revontulia tuskin nähtäneen.

Revontuliennuste 21.–24.3.2019

Auringossa tapahtui eilen kello 13.18 Suomen aikaan huippunsa saavuttanut pieni, voimakkuudeltaan C4.79 flarepurkaus. Se syntyi pilkkuryhmässä 2736, joka syntyi 19. päivänä. Pilkkuryhmä oli jo ennen flarepurkausta hyvin aktiivinen, sillä vähäisempiä B6-luokan purkauksia tapahtui alueella jo tunteja ennen pääpurkausta. Näin on tilanne jatkunut myös pääpurkauksen jälkeen ja voimaikkain jälkipurkaus tapahtui tänä aamuna kello 2.15 Suomen aikaa, jolloin tapahtuneen purkauksen voimakkuus oli B7.2.

Näin Auringon aktiivisuusminimin aikaan revontulikoronan näkeminen on harvinaista herkkua lähes missä tahansa Suomen alueella. Parin vuorokauden kuluttua tälle on kuitenkin hyvät mahdollisuudet ainakin pohjoisessa, jos ennuste kohti tulevan CME-pilven vaikutuksista toteutuvat. Kuva © Kari A. Kuure.

Pääpurkauksen yhteydessä syntyi pienehkö CME-pilvi, jonka kulkusuunta johtaa sen maapallon magneettikentän ulottuville 23. päivän jälkipuoliskolla, noin kello 17 aikaan. Tällöin Kp-indeksin ennustetaan kohoavan nopeasti lukemaan 6 ja pysyttelevän tässä arvossa useita tunteja. Tilanne rauhoittuu sen jälkeen hitaasti yön kuluessa.

Pilkkuryhmän koko on jo tässä vaiheessa pienenemässä mutta C-luokan flarepurkausten todennäköisyydeksi lasketaan edelleen noin 55 %. Jos uusia purkauksia syntyy ja varsinkin jos ne saavat aikaan CME-pilviä, niin revontuliaktiivisuus voi jatkua vielä muutaman vuorokauden.

Ennuste

Yöt 21./22. ja 22./23. ovat hyvin rauhallisia. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemissa 1–2, jolloin himmeitä revontulia on mahdollista nähdä vain Lapissa. Muualla Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 23./24. on aktiivista revontuliaikaa jo heti illan pimentyessä, jos ennusteet CME-pilven vaikutuksista toteutuvat. Kp-indeksin lukema kohoaa lukemaan 6 jo alkuillasta ja pysyttelee siinä pitkään. Näin ollen kirkkaita ja aktiivisia revontulia voitaneen nähdä koko Suomen alueella, ja ovat revontulet mahdollisia myös Suomen lahden etelärannalla Baltiassa. Lapin eteläosassa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaimmassa vaiheessaan lähellä zeniittiä ja revontulikoronan (kruunun) näkemisen mahdollisuus on suuri.