Revontuliennuste 25.–28.3.2018

Vain vähäisiä revontulia on odotettavissa
Pirkanmaalla. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejakson parina ensimmäisenä yönä revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 502 km/s ja se on pysytellyt suunnilleen samassa lukemassa maksimiarvon saavuttamisen jälkeen. Hiukkastiheys on vaihdellut 8 – 15 ppcm³ välillä.

Auringon meille näkyvällä puolella on laaja-alainen mutta hajanainen korona aukko. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Kp-indeksi on pysytellyt 2–4 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 9 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -7 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1624 pfu (vuorokausiarvo 4,7e+07 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on edelleen nopean aurinkotuulen alueella. . Tilanne tulee muuttumaan siten, että 26.3. aamupuolella maapallo joutuu hitaan ja nopean aurinkotuulen rajalle, ja siitä voi aiheuta CIR-ilmiöitä ja ne puolestaan voivat aiheuttaa geomagneettiseen kenttään häiriötiloja.

Yöt 25./26 ja 26./27. ovat Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuliöitä. Revontulet ovat enimmäkseen rauhallisia ja säteiden muodostuminen rauhallista. Keski-Suomessa himmeitä revontulikaaria on mahdollisuus nähdä mutta niissä säteiden muodostuminen on hyvin vähäistä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 27./28. on kauttaaltaan hyvin rauhallinen. Himmeitä revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa mutta tuskin muualla maassa.

Hienot revontulet Tampereen taivaalla

Yön silmä kamera videoi revontulinäytelmän.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Yö 22./23.3. oli ennusteen mukaisesti revontuliyö. 

Aluksi ilta vaikutti pilviseltä mutta kello 23 jälkeen pilvipeite vetäytyi ja himmeä revontulikaari tuli näkyviin. Muutama minuutti yli puolenyön geomagneettinen alimyrsky toi kirkkaat revontulet taivaalle ja kirkkainta vaihetta kesti noin 20 minuuttia. Sen jälkeen tulet rauhoittuivat ja lopulta taivaalla oli jälleen rauhallinen ja himmeä revontulikaari. Lopulta pilvipeite palasi noin 2.15 peittäen taivaan lopun yötä.

Alla on muutama kuva ja video revontulien kirkkaimmista hetkistä. Video on nopeutettu siten, että reilun puolentunnin video esitetään alle kahdessa minuutissa.

Revontuliennuste 22.–25.3.2018

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni. 

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 416 km/s mutta se oli hyvin terävä huippu ja keskimääräinen nopeus on ollut noin 330 km/s. Hiukkastiheys on vaihdellut 2 – 6 ppcm³ välillä.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille edelleen ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo on ollut koron-aukon nopeassa virtauksessa. Virtauksen vähäinen hiukkastiheydestä johtuen geomagneettisia seurauksia ei ole ollut ja Kp-indeksi on pysytellyt 0,33–2 lukemissa.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 22143 pfu (8,50e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on edelleen nopean ja harventuneen aurinkotuulen alueella koko ennustejakson ajan. Kp-indeksin vaihtelevan lukemien 2–5 välillä.

Yö 22./23. on aktiivinen revontuliyö ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Kp-indeksin odotetaan kohoavan hetkelliseen maksimiarvoon 5 mutta muutoin mennään lukeman 4 tietämillä koko yö. Revontulia voidaan nähdä myös Keski-Suomessa mutta ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Etelä-Suomeen revontulet tuskin ylettyvät.

Yöt 22./24. ja 24./25. ovat edellistä rauhallisempia. Kp-indeksin maksimiarvo on 3–4 ja tällöin revontulet ovat mahdollisia Lapissa. Pohjois-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 19.–22.3.2018

Revontulia viimeyöltä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennustejaksolla revontulia nähtäneen lähinnä Lapissa ja mahdollisesti Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulet, jos niitä nähdään, ovat hyvin himmeitä ja rauhallisia.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 575 km/s ja se on kasvussa. Hiukkastiheys on vaihdellut 5 – 10 ppcm³.

Auringon etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille ulottuu laaja-alainen korona-aukko, joka on ekvaattorin tienoilla hajanainen. Se on vaikuttanut viimeksi kuluneen vuorokauden avaruussäähän siten, että maapallo siirtyi hitaan aurinkotuulen vaikutuksesta koron-aukon nopeaan virtaukseen. Siirtymisestä aiheutui geomagneettinen myrsky, jonka voimakkuus oli yllättävän korkea (G2). Kp-indeksi maksimilukemat olivat noin 5,67 (Potsdam) ja Wing Kp oli maksimiarvossa 6+.

Revontulia nähtiin laajalti ja etenkin Pohjois-Suomesta Taivaanvahtiin tuli ilmoituksia kirkkaista ja värikkäistä revontulista. Tampereella revontulet olivat kirkkaita mutta rauhallisia ja säteiden muodostuminen oli vähäistä.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 10 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -9 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 7111 pfu (1,60e+08 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallon siirryttyä nopean aurinkotuulen vaikutusalueelle energisten elektronien määrä todennäköisesti tulee putoamaan. Tästä puolestaan seuraa, että Kp-indeksin lukemat ovat matalia ja mahdolliset revontulet ovat himmeitä. Ennusteen mukaan lähivuorokaisien Kp-indeksin maksimiarvot ovat 3–4 lukemissa.

Yö 19./20. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 3, jolloin revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellisen kaltaiset. Kp-indeksi saavuttaa maksimilukeman 4 molempina öinä aamupuolella Suomen aikaa. Revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois- Suomessa mutta Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on jo pieni varsinkin jos energisten elektronien vuo on matala. Etelärannikolla revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Revontuliennuste 16.–19.3.2018

Revontulet ovat ennustejakson ensimmäisenä yönä mahdollisia koko maassa. Toisena ja kolmantena yönä revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita oli yksi mutta sen kesto oli hyvin lyhytaikainen. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 533 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 10 ppcm³.

Auringon navoilta on pienet korona-aukot ovat hävinneet mutta ekvaattorin molemmin puolin keskileveyksille on hyvin hajanainen korona-aukkoja sisältävä alue.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 12 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -8 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 309 pfu 5,80e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on hitaan aurinkotuulen alueella aina ennustejakson loppuun mutta sen jälkeen on odotettavissa lyhytaikaisia voimakkaita häiriöitä.

Yö 16./17. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, jolloin revontulia voidaan nähdä Keski-Suomen leveydellä. Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on pieni mutta sen verran korkea kuitenkin, että etelärannikollakin revontuliharrastajat voivat olla varuillaan revontulien varalta. Pohjois-Suomessa ja Lapissa revontulet ovat kohtuullisen kirkkaita vaikkakaan ei mitään huippukirkkauksia ole odotettavissa.

Yö 17./18. ja 18./19. ovat rauhallisempia. Kp-indeksi pysyttelee molempina öinä lukemassa 3. Rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois- Suomessa mutta Keski-Suomessa revontulien mahdollisuus on jo pieni. Etelärannikolla reposia tuskin nähdään.

Revontuliennuste 13.–16.3.2018

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontulien mahdollisuus koko maassa on hyvä ennustejakson aikana. Ensimmäisen vuorokauden aikana revontulien aktiivisuus on vähäistä mutta toisena ja kolmantena vuorokautena voidaan nähdä kevätkauden parhaimmat repot.

Avaruussää

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vähäistä. Pilkkuja sisältäviä aktiivisia alueita ei ole ollut. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 407 km/s ja hiukkastiheys on ollut noin 6 ppcm^3, joskin viime tuntien aikana se on kohonnut noin 9 ppcm^3.

Auringon molemmilla navoilla on pienet korona-aukot ja näiden lisäksi pohjoisen pallonpuoliskon keskileveyksillä on itä-länsisuuntainen korona-aukko. Kp-indeksi kohosi maksimissaan lukemaan 1,67.

IMF-kentän maksimivoimakkuus oli 5 nT ja eteläsuuntaisen komponentin (Bz) maksimi -3 nT. Energisten (>2 MeV) elektronien vuon maksimiarvo oli 1,90e+06 e/(cm2-ster-day)) geosynkronisen radan etäisyydellä (pfu-arvo on määrittelemätön).

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen hyvin vähäisenä, eikä näin ollen merkittäviä flarepurkauksia ole odotettavissa. Maapallo on hitaan aurinkotuulen alueella, mutta etelänavalta ulottuva korona-aukko saa aikaan CIR-ilmiöitä, jotka vahvistavat IMF-magneettikenttää ja aiheuttaa häiriöitä geomagneettiseen kenttään. Tästä seuraa rauhattomuutta ennustejakson ensimmäisen vuorokauden aikana. Häiriöt voimistuvat jonkin verran ennustejakson toisena ja kolmantena vuorokautena ja magneettisten myrskyjen kehittyminen on mahdollista.

Yö 13./14. on ennustejakson rauhallisin. Revontulia nähtäneen Lapissa ja jonkin verran himmeämpiä Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Yö 14./15. ja 15./16. voivat olla revontuliöitä koko maassa. Kp-indeksi odotetaan saavuttavan maksimilukeman 5, joka merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä. Magneettinen häiriö kehittyy jo 14. päivänä jo iltapäivällä ja myrsky alkaa jo alkuillasta. Näin ollen revontulia voi esiintyä jo illan pimetessä.

Magneettinen myrsky jatkuu koko yön ja päivän koittaessa (15.) se laantuu jonkin verran aamun aikana. Myrsky voimistuu uudelleen 15. päivän iltana ja seuraavana yönä, jolloin revontulia nähtäneen ainakin Keski-Suomea myöten. Etelärannikolla hyvin himmeät revontulet ovat mahdollisia (Kp-indeksin maksimilukema on 4).

Revontulien näkyminen on mahdollista ennustejakson päätyttyäkin, sillä pitkäaikainen ennuste kertoo magneettisen rauhattomuuden jatkuvan usean vuorokauden ajan.

Pitkäaikainen revontuliennuste 12.3.–7.4.2018

Kevät on edistynyt ainakin revontulien osalta siten, että tulevat viikot ovat tilastollisesti revontulien aikaa. Vaikka Auringon aktiivisuus on hyvin lähellä minimiä, revontulia aiheutuu korona-aukoista, joita esiintyy juuri minimien aikana kaikkein runsaimmin. Puuttuvan aktiivisuuden korvaa korona-aukot ja revontulien tarkkailija voi edelleen tehdä mielenkiintoisia havaintoja harrastuksensa parissa.

Ap- ja Kp-indeksit

Ap- ja Kp-indeksien ennuste kertoo parista kolmesta
mahdollisesta revontulien näkymisjaksosta.
Piirros © Kari A. Kuure.

Ennustejaksolla on pari mielenkiintoista kautta, jotka toteutuessaan voivat tuottaa mukavia revontulia aivan etelärannikkoa myöten. Ensimmäinen näistä kausista alkaa parin vuorokauden kuluttua tämän ennusteen ilmestymisestä. Ap-indeksi lähtee nousuun jo 14.3  ja Kp-indeksi seuraa sitä 15.3. Ap-indeksi jatkaa nousuaan tasaisesti mutta Kp-indeksin arvo jämähtää lukemaan 4 kolmen vuorokauden ajaksi kunnes 18.3. se kohoaa lukemaan 5.

Lapissa revontulet näinä päivinä voivat olla kirkkaita ja hyvin loimuavia. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat selkeästi näkyviä ja harvakseltaan säteitä muodostaen. Jakson kirkkaimmat revontulet nähtäneen 18.3., jolloin Kp-indeksi kohoaa lukemaan 5. Tällöin selkeästi näkyviä revontulia nähtäneen aivan etelärannikkoa myöten. Lapissa revontulet ovat joko koko taivaalla tai pääosin etelätaivaalla. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulia voisi luonnehtia loimuaviksi.

Aktiivisuus jakso päättyy kuin seinään, sillä molemmat indeksi putoavat pieniin lukemiin parin vuorokauden ajaksi. Tämän jälkeen parin kolmen vuorokauden ajan indeksien lukemat kohoavat ja saavuttavat huippulukemat 22.3. Kp-indeksi lukema pitäisi tuolloin olla 5.  Jos tämäkin toteutuu, silloin etelärannikolla nähtäisiin jälleen selkeitä revontulia. Muualla maassa revontulet voivat jälleen olla loimuavia.

Revontulien mahdollisuus nousee tämänkin jälkeen suhteellisen korkeaksi. Aktiivisuuden kehitys on toisinto muutaman vuorokauden takaisesta ja 26.3. nähtäneen taas kirkkaita revontulia lähes koko maassa, etelärannikolla ne ovat tietysti hieman himmeämpiä. Maaliskuun loppupuoli ja huhtikuun alku ovat sitten rauhallisempia ja revontulia nähtäneen vain Lapissa ja sielläkin varmimmin Pohjois-Lapissa.

Radiovuo

Radiovuon ennuste kertoo Auringon toiminnan
olevan hyvin rauhallista.
Piirros © Kari A. Kuure.

Radiovuon ennuste kertoo Auringon olevan hyvin rauhallinen eikä suurempia flarepurkauksia ole odotettavissa. Tämä tietysti näkyy myös revontulien kirkkaudessa, sillä energisiä (>2 MeV) elektroneja ei maapallon lähiavaruuteen ajaudu kovinkaan suuria määriä. Ilman elektroneja eivät revontuletkaan ole kovin kirkkaita sillä magneettinen myrskyäminen pääse kehittymään kirkkaita revontulia tuottaviin voimakkuuksiin.