Odotettavissa geomagneettinen myrsky

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos NOAA ennustaa 65 % mahdollisuutta geomagneettisen myrskyn kehittymiselle vielä tämän vuorokauden aikana ja 80 % todennäköisyyttä huomiselle. Myrskyn voimakkuudeksi ennakoidaan G2-luokkaa ja tämä merkitsee kirkkaita ja voimakkaasti loimuavia revontulia etenkin ensiyönä mutta myös seuraavaksi yöksi koko Suomen alueella.

Avaruussää

Aurinkotuulen hiukkastiheys on pudonnut aamun aikana arvoon 10 p/cm³. Aurinkotuulen nopeus sen sijaan on kohonnut jyrkästi ja on nyt yli 420 km/s. IMF-kentän Bz-komponentin arvo on noin 4 nT ja kentän kokonaisvoimakkuus on noin15 nT. Kp-indeksin arvo on 3,67 ja sen odotetaan nousevan lähimmän vuorokauden kuluessa maksimiarvoon 6.

Tilanne on revontulien kannalta hieman ristiriitainen. Geomagneettisen myrskyn aikana yleensä nähdään kirkkaita revontulia koko maassa! Mutta: energisiä (>2 Mev) elektroneja maapallon lähiavaruudessa on hyvin vähän: elektronivuo on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana vain 115 pfu. 

Jos elektronivuon arvo pysyy näissä lukemissa, niin huolimatta voimakkaasta magneettisesta myrskystä revontulet voivat olla hyvin vaatimattomia ja niitä näkyy lähinnä Lapissa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti, vaikkakin maapallon lähiavaruudessa on aurinkotuulen harventuma ja tässä suhteessa ei ole odotettavissa muutosta vielä pariin vuorokauteen.

Revontuliennuste 26.–29.9.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus kuluneen vuorokauden aikana on ollut kohtalaista. C1.87-luokan flare purkautui 5.35 Suomen aikaa tänä aamuna. Auringossa on kolme aktiivista aluetta, joiden koko on hieman kasvussa, C-luokan flarepurkausten mahdollisuutena pidetään 10–15 %. Flarepurkaukset yleensä kasvattavat energisten protonien määrää maapallon magneettikentässä.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 455 km/s nopeuden. IMF-kenttä voimakkuus oli maksimissaan 10 nT ja Bz-komponentin lukema -9 nT. Energisten elektronien määrä on ollut kohtalaisen vähäinen 1050 pfu. Kp-indeksi pysytteli matalissa 1–2 lukemissa.

Ennuste

Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän ensimmäisen vuorokauden aikana edelleen hyvin matalissa lukemissa (Kp=1–2). Tilanne kuitenkin muuttuu hyvin nopeasti 27. päivän iltana, jolloin Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 4–5 ja se saavuttaneen maksimiarvon 6 yön 27./28. aikana. Nopean muutoksen aiheuttaa aurinkotuulen tihentymä, jonka maapallo kohtaa. Tihentymä on kuitenkin hyvin kapea ja sitä seuraa niin ikään kapea harventuma. Syyskuun 29. päivän aikana indeksin lukema pysyttelee arvossa 4–5.

Yö 26./27. on hyvin rauhallinen, vain Lapissa nähtäneen himmeitä ja rauhallisia revontulia.

Yö 27./28. on puolestaan hyvin aktiivinen. Kirkkaita revontulia nähtäneen koko maassa aina Baltiaa myöten. Lapissa revontulet ovat koko taivaan alueella. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista, säteiden muodostuminen on hyvin todennäköistä. Etelä-Suomessa revontulet ovat selkeitä ja säteitä muodostuu hyvin yleisesti. Baltiassa nähdään rauhallinen revontulikaari tai vyö.

Yö 28./29. on selkeästi edellistä yötä rauhallisempi. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja koronan muodostuminen on mahdollista. Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja säteiden muodostuminen on hyvin yleistä, koronan muodostumiselle on pieni mahdollisuus. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, poimuttumista ja säteiden muodostuminen on mahdollista. Etelä-Suomessa revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia, lähinnä vyö tai kaari. Säteiden muodostuminen aika ajoin on mahdollista. Baltiassa revontulia tuskin nähtäneen.

Selkeä yö toi revontulet Tampereen taivaalle

Sään vihdoin selkiydyttyä myös revontulien näkyminen Tampereen taivaalla tuli mahdolliseksi. Kp-indeksi kipusi arvoon 3, joten kovinkaan kirkkaita revontulet eivät olleet. Ne olivat kuitenkin riittävän kirkkaita tallentuakseen Tampereen Ursan tähtitornilla oleviin sääkameroihin. Tässä kuvasaalista näyte.

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tässä toisesta kamerasta kuvia

Kamera Hikvision DS-2CD4526FWD-IZ. Kuva © Markku Lintinen.

Revontuliennuste 23.–26.9.2017

Selekeällä säällä revontulet voivat näkyä suhteellisen kirkkaina.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä ja auringonpilkkuryhmiä on ollut kaksi. Aurinkotuulennopeus on ollut maksimissaan 480 km/s ja hiukkastiheys noin 5 p/cm3. 

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen Kp-indeksin pysytellessä lukemissa 1–2. IMF-kentän maksimiarvo oli 6 nT ja pohjois-eteläsuuntaisen kentän eteläsuuntainen maksimiarvo oli -5 nT. Vapaita energisiä elektroneja (> 2 MeV) oli runsaasti 36942 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän edelleen vähäisenä ja M-luokan flaret ovat mahdollisia. Geomagneettisen kentän odotetaan myös pysyttelevän rauhallisena tai korkeintaan hieman häiriintyneenä Kp-indeksi pysytellessä lukemissa 1–4. Suurimmat lukemat saavutettaneen ennustejakson viimeisen vuorokauden aikana.

Yö 23./24. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan nousevan maksimiarvoon 3 jo vuorokauden vaihduttua. Rauhallisia revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa, vähäistä säteenmuodostumista voitaneen havaita. Keski-Suomessa voitaneen nähdä himmeä ja rauhallinen kaari tai vyö mutta tuskin lainkaan säteiden muodostumista. Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen.

Yöt 24./25. ja 25.26. ovat ensimmäistä yötä aktiivisempia, tosin viimeinen yö on jonkin verran rauhallisempi kuin toinen yö. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4 25.päivän aamuyöllä ja pysyttelevän siinä aamupäivään. Lapissa revontulet ovat eloisia, jopa loimuavia, säteitä muodostuu ja pieni mahdollisuus on myös koronan näkymiselle.  Pohjois-Suomessa revontulet ovat kirkkaita ja säteitä muodostuu. Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia, jonkin verran muodostuu säteitä ja Etelä-Suomessa nähdään rauhallinen kaari tai vyö, jossa voi esiintyä hieman poimuttumista ja mahdollisesti himmeiden säteiden muodostumista.

Revontuliennuste 20.–23.9.2017

Auringon aktiivisuus on ollut erittäin vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 579 km/s ja energisiä elektroneja (> 2 MeV) on ollut runsaasti 34 879 pfu. Maapallon geomagneettinen kenttä on ollut rauhallisessa tilassa.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvoissa 1–3 koko ennustejakson ajan.

Yöt 20./21., 21./22. ja 22./23. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Himmeitä ja hyvin rauhallisia revontulia voidaan odottaa näkyvän vain Lapissa. Muualla revontulia tuskin nähtänee.

Pitkäaikainen revontuliennuste: 18.9.–14.10.2017

Geomagneettinen ennuste lähiviikoiksi. Kp-indeksin (sininen)
arvo kertoo revontulien mahdollisuudesta. Ap-indeksi kertoo
herkemmin kehityssuunnan. Kuva © Kari A. Kuure,
lähde SWPC.

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan yöksi 24./25. arvoon 5. Tämän jälkeen indeksin odotetaan laskevan kunnes 27. päivänä se nousee jälleen arvoon 5. Tässä arvossa se pysyttelee kolme seuraavaa vuorokautta ja laskee hitaasti kunnes 3. lokakuuta se on saavuttanut tavanomaisen lukeman 3.  Tämän jälkeen joudumme odottamaan uutta nousua viikon päivät, sillä vasta 11. lokakuuta indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 ja pysyttelevän siinä useita vuorokausia.

Taulukko: Revontulien ulkonäkö eri Kp-indeksin arvoilla leveyspiireittäin

Kp-indeksi	Lappi	Pohjois-Suomi	Keski-Suomi	Etelä-Suomi
2	Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä	Himmeää revontulivaloa tai harsoa	ei näkyvissä	ei näkyvissä
3	Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa	Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa	Himmeää revontulivaloa tai harsoa, himmeitä kaaria ja vöitä	ei näkyvissä
4	Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen	Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa	Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa	Himmeää revontulivaloa tai harsoa, himmeitä kaaria ja vöitä
5	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä	Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen	Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa	Himmeitä ja rauhallisia revontuli kaaria ja vöitä, jonkin verran heikkoa poimuttumista havaittavissa
6	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä	Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen	Selkeitä revontulikaaria ja vöitä, poimuttumista ja säteiden muodostumista havaittavissa
7	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä	Kirkkaita loimuavia revontulia, mahdollisesti koronan muodostuminen
8	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, korona on näkyvissä
9	Ikimuistoisia revontulia	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla	Voimakkaasti loimuavia koko taivaan revontulia, jotka näkyvät mahdollisesti etelätaivaalla

Yllä olevassa taulukossa ei oteta kantaa revontulien väreihin. Jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että himmeät revontulet ovat aina vihreitä. Revontulien voimistuessa mukaan tullee muita värejä, punaista ja violettia. Hyvin voimakkaissa revontulissa voidaan havaita muitakin värejä ja värivivahteita, joista osa on hyvin energisissä elektronien ja atomien törmäyksissä syntyviä aallonpituuksia ja osa yhdistelmävärejä ilmakehän eri kerroksissa syntyvästä revontulivalosta.

Silloin tällöin raportoidaan harmaista revontulista. Tällöin kyse on silmän värinäkökynnyksen alapuolella jäävästä revontulien pintakirkkaudesta. Tällöin revontulet näkyvät harmaansävyisinä. Jos näin heikkoja revontulia valokuvataan, kameraan ne tallentuvat normaalivärisinä eli yleensä vihreinä.

Radiovuon ennuste lähiviikoiksi. Radiovuo kertoo Auringon aktiivisuudesta siten, että mitä voimakkaampi radio vuo sitä aktiivisempia Aurinko on. Radiovuo toimii siis samalla tavalla Auringon aktiivisuuden kartoittajana kuin auringonpilkkuluku. Piirros © Kari A. Kuure, lähde SWPC.

Revontuliennuste 17.–20.9.2017

Revontulien näkymisen mahdollisuus on korkein
17./18. päivien välisenä yönä.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Tällä hetkellä siellä on yksi auringonpilkkuryhmä. Geomagneettinen aktiivisuus on ollut koholla ja Kp-indeksi kohosi huippuarvoon 6 16. päivän aamuna. 

Aurinkotuulen nopeuden huippuarvo oli 821 km/s eilen iltapäivällä. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 8 nT ja eteläsuuntainen komponentti oli suurimmillaan -7 nT. Yli 10 MeV energisiä protoneita oli enimmillään vain 2 pfu ja energisiä elektroneja (Z 2 MeV) oli runsaasti 22 886 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän ennallaan koko ennustejakson ajan. Geomagneettisessa kentässä odotetaan esiintyvän vähäisiä häiriöitä tai pieni alimyrskyjä ensiyön aikana, mutta kenttä rauhoittuu kahden seuraavan yön ajaksi.

Yöt 17./18. ja 18./19. Kp-indeksin odotetaan kohoavan maksimiarvoon 4. Toteutuessaan ja jos muut revontulien näkymiseen vaikuttavat tekijät ovat otollisia, niin silloin rauhallisia revontulia nähdään Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Lapissa revontulissa voidaan nähdä rauhallista säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa säteet ovat vähälukuisia. Keski-Suomessa rahallisia ja suhteellisen himmeitä revontulia voidaan nähdä aamupuolella yötä. Etelä-Suomessa ja etenkin etelärannikolla revontulien näkyminen on hyvin vähäistä.

Yö 19./20. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvossa 2–3, joten ainoastaan Lapissa ja Pohjois-Suomessa voidaan nähdä suhteellisen himmeitä revontulivöitä. Ainoastaan Lapissa on pieni mahdollisuus säteiden muodostumiselle.

Revontuliennuste 14.–17.9.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeisen vuorokauden aikana. Auringonpilkkuja on ollut vain yksi ryhmä jossa on ollut vain yksi penubrallinen pilkku. Aurinkotuulen nopeus saavutti huippulukeman 656 km/s. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan 16 nT ja sen eteläsuuntainen komponentti Bz= -12 nT. Energisten (> 10 MeV) protonivuon arvo oli maksimissaan 138 pfu ja energisten (>2 MeV) elektronien määrä oli 2410 pfu. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa 1–4 lukemissa.

Ennuste

Maapallon magneettikentässä odotetaan esiintyvän rauhattomuutta ja pieni magneettisia alimyrskyjä, Kp-indeksin odotetaan nouseva tänään maksimissaan arvoon 5.  Huomenna ja ylihuomenna indeksin lukemien odotetaan pysyttelevän arvossa 3–4.

Yö 14./15. voi olla revontuliyö koko maassa. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat loimuavia ja säteiden muodostuminen on runsasta. Keski- ja Etelä-Suomessa revontuli toiminta on rauhallista, himmeitä kaaren ja vyön muodostumista, säteiden muodostuminen on vähäistä ja kirkkaimmat revontulet näkyvät aamupuolella yötä.

Yöt 15./16. ja 16./17. ovat rauhallisia. Revontuli näkynee Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Siellä revontulet ovat suhteellisen rauhallisia, joskin säteiden muodostuminen voi olla ajoittain runsasta. Pohjois- Ja Keski-Suomessa revontulet ovat himmeitä kaaria ja vöitä, säteiden muodostuminen on mahdollista mutta ei kovinkaan runsasta. Etelä-Suomessa revontulien näkyminen on vähäistä tai sitä ei tapahdu lainkaan. Suurin todennäköisyys revontulien näkymiselle on 15. päivän ensimmäisinä tunteina.

Pitkäaikainen revontuliennuste: 11.9–7.10.2017

Kp- ja Ap-indeksien ennuste lähiviikoiksi. Kuva © Kari A. Kuure.

Lähivuorokausina Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 6 ja 5. Ap-indeksi noudattelee samaa linjaa ja sen odotetaan kohoavan syyskuun 13 päivän aikana suhteellisen korkeaan indeksiarvoon 40. Sitä seuraavina vuorokausina lukema putoaa ja 17 päivän aikana saavutetaan tavanomainen rauhallinen taso. Myös Kp-indeksin lukema asettuu rauhalliseen lukemaan 3.

Syyskuun 17 päivän jälkeen seuraa pitkähkö rauhallinen jakso: molemmat indeksit pysyttelevät matalalla kunnes 27 päivän tienoilla ne kohoavat voimakkaasti. Kohoaminen on seurausta aktiivisen alueen AR12673 tulemisesta näkyviin Auringon itähorisontista. Uuden näkymisjakson myötä alue saa uuden tunnuksen. Alueen odotetaan vaikuttavan maapallon lähiavaruuden säähän aina lokakuun alkupuolelle asti: kuinka pitkään se on kuitenkin arvoitus!

Ennuste

Syyspäiväntasaus lähenee ja samalla tilastollisten revontulien määrä tulee saavuttamaan korkeita lukemia. Revontulien näkyminen on runsainta juuri tasauspäivien aikoihin (keväällä ja syksyllä) plus miinus kuukauden verran. Näin ollen pienetkin indeksien lukemat voivat olla osoituksena tulevista revontulista.

Revontulia voidaan nähdä koko maassa ja Baltiassa syyskuun 13–16 päivinä. Kp- ja Ap-indeksi ovat sellaisissa lukemissa, että revontulet voivat olla voimakkaita, loimuavia ja revontulikruunuja voidaan nähdä Etelä-Suomea myöten. Kaikki kuitenkin riippuu IMF-kentän suunnasta, jos se on etelään ja energisiä elektroneja on runsaasti, ennuste toteutuu. Jos IMF-kenttä osoittaa pohjoiseen ja energiset elektronit puuttuvat, rauhallisia revontulia nähdään vain Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Toinen voimakkaiden revontulien kausi koetaan syys-lokakuun vaihteessa (jälleen kerrotuin edellytyksin). Kp-ja Ap-indeksi kohoavat lukemiin, jossa revontulien näkyminen on mahdollista Baltiaa myöten.

Radiovuon ennuste lähiviikoiksi. Kuva © Kari A. Kuure.

Nyt ensikertaa mukana oleva radiovuon ennuste kertoo myös Auringon aktiivisuudesta syys-lokakuun vaihteessa. Kohonnut radiovuo merkitsee yleensä aktiivisesta flare-toiminnasta Auringossa.

Flarepurkausten lisäksi samanaikaisesti yleensä esiintyy CME-purkauksia, jotka sinkoavat planeettojen väliseen avaruuteen plasmaa. Plasma koostuu vety- ja heliumytimistä sekä energisistä elektroneista. Näin ollen jos ja kun CME-purkauksia syntyy, maapallon lähiavaruuteen joutuu runsaasta plasmaa ja se puolestaan aiheuttaa magneettista rauhattomuutta ja magneettisia myrskyjä, jotka näkyvät revontulina.

Revontuliennuste 11.–14.9.2017

X8.28 flare näkyi läntisen horisontin yli 10.9.2017
kello 19 jälkeen Kuva NASA/SDO.

Auringon toiminta on ollut viimevuorokausina hyvin aktiivista. Voimakas (X8.28) flare purkautui kello 19.02 Suomen aikaa ilmeisesti jo Auringon näkyvältä puolelta näkymättömiin kiertyneellä AR12673 alueella. Flare kuitenkin nousi niin korkealle, että se näkyi Auringon länsihorisontin yli.

Aurinkotuulen nopeus saavutti 560 km/s nopeuden. IMF-kenttän voimakkuus oli 6 nT ja maksimi eteläsuuntainen Bz-komponetti saavutti arvon -4 nT kello 23.20 Suomen aikaa. Yli 100 MeV protonivuon tiheys oli maksimissaan 54 pfu kello 24 Suomen aikaa. Energisten elektronien vuo kohosi maksimissaan lukemaan 7875 pfu.

Ennuste

Auringon pohjoisnavalta ulottuu keskileveyksille korona-aukko, jonka vaikutukset eivät ole kovinkaan voimakkaita maapallon lähiavaruudessa. Jos aukko laajenee, vaikutuksetkin tulevat olemaan voimakkaampia.

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lähivuorokausien ajan suhteellisen matalalla tasolla. Selvää nousu kuitenkin odotetaan tapahtuvaksi 13.9 vuorokauden aikana, jolloin Kp-indeksin arvo kohoaa lukemaan 5 aluksi aamupuolella vuorokautta ja myöhemmin illalla. Jos näin käy, G1 luokan magneettinen myrsky voi kehittyä. AR12673 alueella voi edelleenkin esiintyä voimakkaita flarepurkauksia, jotka voivat aiheuttaa osittain Maahan osuvan protonivuon kasvun. Suurin mahdollisuus energisten protonien aiheuttamille häiriöille ionosfäärissä on ennusteen kahtena ensimmäisenä vuorokautena.

Yö 11./12. on ennustejakson rauhallisin. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän lukemassa 2 ja tämä tarkoittaa sitä, että rauhallisia revontulia on mahdollista nähdä vain Lapissa. Muualla maassa revontulia tuskin nähtäneen. Aurinkotuulen hiukkastiheys tulee putoamaan yön aikana noin viidenteen osaan aikaisemmasta ja samalla tuulen nopeus kasvaa lukemaan 500 km/s. Jos muutos on jyrkkä ja se ajoittuu yöaikaan, aktiivisia revontulia voidaan nähdä lyhytaikaisesti ainakin Lapissa ja Pohjois-Suomessa.

Yö 12./13. Kp-indeksin arvon odotetaan kohoavan lukemaan 4. Tällöin revontulia on mahdollista nähdä Keski-Suomea myöten. Lapissa ne ovat kirkkaita ja voimakasta säteen muodostumista esiintyy. Pohjos- Ja Keski-Suomessa revontulet ovat rauhallisia ja vain satunnaista säteiden muodostumista voidaan nähdä.

Yö 13./14. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5, jolloin revontulia voitaneen nähdä koko maassa. Lapissa revontulet ovat loimuavia ja voimakasta poimuttumista ja säteen muodostumista havaitaan. Keski-Suomessa voidaan nähdä säännöllistä säteiden muodostumista. Etelärannikolla revontulet ovat rauhallisia kaaria ja vain satunnaista säteiden muodostumista voidaan nähdä.