Revontuliennuste 8.–11.4.2017

Tampereella nähdyt revontulet 8.4. aamuyöllä olivat
suhteellisen himmeitä, mutta juuri ja juuri
paljain silmin havaittavissa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneena yönä nähtiin jälleen revontulia ainakin Tampereen horisontissa. Kp-indeksi kohosi arvoon 3,33. Revontulet olivat himmeitä ja rauhallisia kaaria, vain hetkittäin havaittiin säteiden muodostumista. Revontulien näkymistä haittasi vielä kirkas kuutamo, joka valaisi taustataivaan hyvin vaaleaksi.

Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 494,7 km/s, hiukkastiheys 5,29 ppcm³. IMF-kentän kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan Bt=6,46 nT ja Bz-komponentin etelänsuuntainen maksimi Bz=-4,84 nT.  Auringossa tapahtui joitakin taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia, voimakkain oli C4,34-luokan kello 22.49 aktiivisella alueella AR12645 tapahtunut purkaus. Aktiivinen alue on nyt kiertynyt Auringon kiekon länsireunan yli näkymättömiin.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän vähäisenä, joskin pieni mahdollisuus c-luokan flare-purkausten esiintymiselle on. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyttelevän hyvin rauhallisena koko ennustejakson ajan. Kp-indeksi pysyttelee tästä syystä matalana, vaihdellen arvojen 1–2 välillä.

Yöt 8./9., 9./10. ja 10./11. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Silmin näkyviä revontulia nähtäneen vain Pohjois-Lapissa, muualla Lapissa reposet voivat tulla vangituksi kameroiden herkille kuvakennoille.

Pitkäaikainen revontuliennuste 3.–29.4.2017

Kuva © Kari A. Kuure, lähde: SWPC.

Huhtikuun vaalenevat yöt vaikeuttavat himmeiden revontulien näkemistä. Keski- ja Etelä-Suomessa vielä kuitenkin riittää yön pimeyttä huhtikuun lopulle, joten avaruussään seuraaminen on hyvinkin tarpeen revontuliharrastajajille.

Pitkäaikainen Kp-ennuste kertoo, että huhtikuun alkupuolisko on hyvin rauhallista, revontulia näkyneen jonkinlaisella todennäköisyydellä Lapissa. Lapissa tosin jo pimeät yöt ovat päättyneet, joten vain kirkkaimmat revontulet näkyvät. Kuukauden loppupuoliskolla (17.4.)  Kp-indeksi odotetaan kohoavan korkeisiin lukemiin ja magneettisen myrskyn seurauksena revontulia nähtäneen Etelä-Suomea myöten.

Magneettinen myrsky rauhoittuu parin seuraavan yön aikana mutta 23. päivänä odotetaan voimakasta magneettista myrskyä, joka jatkuu lähes muuttumattomana 4–5 vuorokautta. Tällöin näyttävän näköisiä revontulia nähtäneen etelärannikkoa myöten. Jos ennuste toteutuu täysin, jopa Suomenlahden etelärannalla voidaan ihastella kevään viimeisiä reposia.

Kuva © Kari A. Kuure

Revontuliennuste 5.–8.4.2017

Tampereella revontulikausi jatkuu rauhallisesti. Tulevien
öiden aikana voidaan nähdä himmeitä revontulia.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on pudonnut toissapäiväisen flare-purkausten jäljiltä. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana voimakkain purkaus oli C3-luokan flare. 

Vuorokausi sitten vallinnut G1-luokan magneettinen myrsky on laantunut: myrsky aiheutti kirkkaimmat revontulet Pohjois-Amerikassa. Myrsky ajoittui Suomessa päiväaikaan.

Myrsky oli seurausta maapallon kohtaamisesta aurinkotuulen tihentymään, joka aiheutti magneettikentän vapaiden elektronimäärien putoamisen. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 488 km/s. IMF saavutti kokonaiskenttävoimakkuuden Bt= 16 nT ja eteläsuuntaisen kentän komponentin maksimiarvo oli Bz=-13 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä oli maksimissaan hyvin korkea (18 021 pfu).

Ennuste

Avaruussäässä ei odoteta tapahtuvan suurempaa muutosta seuraavien kolmen vuorokauden aikana. Aurinkotuuli harvenee jonkin verran ja aurinkotuulennopeus kasvaa arvoon 600 km/s, jossa se tulee pysyttelemään ennustejakson ajan. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän arvoissa 2–3 kahden ensimmäisen yön aikana. Kolmantena yönä indeksi n odotetaan kohoavan arvoihin 3–4.

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat rauhallisia. Himmeitä revontulia nähtäneen lähinnä Pohjois-Lapissa. Lapissa on pimeät yöt kuitenkin päättyneet, joten vain kirkkaimmat revontulet voivat näkyä. Pohjois-Suomessa revontulien näkymisen mahdollisuus on pieni.

Yö 7./8. voi olla revontuliyö koko maassa. Revontulia nähtäneen Keski-Suomessa hyvällä todennäköisyydellä ja Etelä-Suomessa etelärannikkoa myöten pienellä todennäköisyydellä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontuli voi odottaa näkevän heti riittävän pimeyden saavuttua mutta eteläisessä Suomessa niitä nähtäneen vuorokauden vaihduttua parin tunnin aikana.

Keskivoimakas flare Auringossa

Flre-purkaus näkyy kuvassa Auringon oikealla reunalla.

AuringTeksti KAri A. Kuure

Auringon hiipuvan aktiivisuuden aikana harvinainen keskivoimakas flare-purkaus [1] alueella AR12644 tapahtui eilen kello 17.31 Suomen aikaa. Purkauksen voimakkuus oli M5,83. Flare oli jo kolmas suunnilleen yhtä voimakas parin vuorokauden sisään.

Purkaus oli, kuten nimityksestäkin voi jo päätellä, voimakkuudeltaan flare-purkausten keskikastia. Kaikkein voimakkaimmat purkaukset ovat olleet yli satakertaisia eilisen verrattuna ja tämä puolestaan oli yli satakertainen Auringon taustakohinaan verrattuna.

M-luokan flaret voivat aiheuttaa keskivoimakkaita radioliikenteen häiriöitä maapallon päiväpuolella. Tälläkin kertaa purkaus aiheutti R2-luokan radiohäiriöitä. Radiohäiriöt ja yhteyskatkokset luokitellaan R1–R5, joista R5 on kaikkein voimakkain, totaalisesti radioliikenteen keskeyttävä ja yleensä useita vuorokausia kestävä!

Jos purkaus on pitkäkestoinen, se tulee todennäköisesti aiheuttamaan myös koronamassapurkauksen (CME). Tällä kertaa mahdollisesta CME-purkauksesta ei olisi mitään haittaa, sillä se ei tulisi kohti maapalloa. Jos flare taphtuu Auringon näkyvän kiekon keskivaiheilla, silloin CME-pilvi voi reitillään avaruudessa törmätä maapallon magneettikenttään.

CME-pilven törmäyksestä on yleensä seurauksena magneettinen myrsky, vapaiden ja energisten sähköisesti varattujen hiukkasten (protonit ja elektronit) hiukkastiheyden kasvu maapallon lähiavaruudessa.  Energisten hiukkasten määrän lisääntyessä kasvaa myös mahdollisuus, että kiertoradalla olevien satelliittien vaurioituvat. Revontuliharrastajille maapallon ohittavan CME-pilvi tuo tietysti iloisia uutisia, kirkkaiden ja hyvin voimakkaasti loimuavien revontulien määrä lisääntyy. Joskus voimakkaan flare-purkauksen jäljiltä on nähty revontulia hyvin etelässä, jopa Välimerellä asti. 

Huomautukset

[1] Flare on Auringon pinnalta ylösnousevan magneettikentän silmukan uudelleen kytkeytyminen lyhyemmälle reitille. Se on siis eräänlainen magneettinen oikosulku, jota voisi verrata meille paljon tutumpaa sähköverkossa tapahtuvaan oikosulkuun.

Purkauksessa vapautuu huomattava määrä energiaa, joka kuumentaa ympäröivän plasman hyvin kuumaksi, jopa kymmeniin miljooniin asteisiin. Itse purkauksessa vapautuu nopeita (v»0,5c) protoneja, jotka maapallon ionosfäärissä aiheuttaa VHF-radioliikennettä haittaavan tilan. 

Energiset protonit tunkeutuvat maapallon ilmakehään jopa 80 km korkeuteen ja aiheuttavat D-kerroksen ionisaation voimistumisen. D-kerros toimii osittain heijastimena ja osittain se myös imee itseensä joitakin aallonpituuksia. Näin ollen joillakin aallonpituusalueilla esiintyy yhteyskatkoksia ja joillakin aallonpituuksilla etäisten radioasemien kuuluvuus paranee tai jopa aikaisemmin kuulumattomat radioasemat tulevat kuuluviksi. 

Revontuliennuste 2.–5.4.2017

Kirkas mutta lyhytaikainen revontulipurkaus nähtiin 31.3/1.4.
lähes koko Suomessa selkeillä alueilla. Tampereen Ursan
pohjoiseen suunnattu sääkamera vangitsi maagisen hetken
elektroniseen muistiinsa juuri vuorokauden vaihtuessa.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana jonkin verran koholla. Voimakkain flare-purkaus oli M4,4 ja sen lisäksi oli pari muuta c-luokan flare-purkausta. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan noin 650 km/s ja hiukkastiheys noin 5 ppcm³. Interplanetaarisen magneettikentä (IMF) kokonaisvoimakkuus oli maksimissaan 5,57 nT ja Bz-komponentin etelään suuntautunut maksimi oli  -3,9 nT.  KP-indeksin maksimiarvo oli 4. Yli 2 MeV elektroneja oli hyvin runsaasti, huippuarvo oli 41 365 pfu.

Suomessa revontulia nähtiin kolmena edeltävänä yönä. Ehkä erikoisin nähdyistä revontulista oli 31.3.–1.4. yönä nähty alle 10 minuutin pituinen kirkas purkaus, joka nähtiin Etelä-Suomea myöten.

Ennuste

Ki-indeksin odotetaan pysyttelevän maksimissaan arvossa 4 pari seuraava yötä. Kolmantena yönä indeksin arvo putoaa hieman.

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa aurinkotuulen harventunut alue (ei kuitenkaan suoranainen korona-aukko). Tuulen nopeus pysyttelee korkeahkona, noin 600 km/s ja hiukkastiheys noin 2–5 ppcm³.

Yöt 2./3. ja 3./4. ovat revontuliöitä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Revontulien odotetaan näillä alueilla olevan suhteellisen rauhallisia, säteiden muodostuminen on todennäköistä ja jonkin verran loimuamista tapahtuu. Keski-Suomessa revontulia nähtäneen hyvin todennäköisesti, mutta ne ovat rauhallisia kaaria. Etelä-Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta ei kovinkaan todennäköisiä. Jos jotakin näkyy, niin silloin se on lähinnä harsomaista vihreää revontulivaloa.

Yö 4./5. on rauhallinen revontuliyö Lapissa. Revontulet ovat rauhallisia kaaria, joissa voi esiintyä vähäistä säteiden muodostumista. Pohjois- ja Keski-Suomessa voitaneen nähdä rauhallisia ja suhteellisen himmeitä revontulikaaria tai vöitä. Keski-Suomessa revontulien näkyminen voi olla lyhytaikaista ja niitä näkyneen lähinnä aamuyöstä. Etelä-Suomessa revontulien todennäköisyys on vähäinen.

Revontuliennuste 30.3. – 2.4.2017

Odotettavissa vain kameran näkemiä revontulia.
Kuva © TAmpereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Kp-indeksi on ollut arvon 5 alapuolella. Korkein arvo Kp=5- saavutettiin (-1d) kello 11.00 UT. Tampereella se on merkinnyt sitä, että viimeyönä vain kameran kuvaan tallentuneita himmeitä revontulikaari oli näkyvissä. Auringon aktiivisuus on ollut hieman koholla, siellä on kaksi pilkkuja sisältävää aktiivista aluetta.

Auringossa on esiintynyt muutamia vähäisiä flare-purkauksia, voimakkain niistä oli (-1d) 23.32 UT B6,57. Flare-purkausten seurauksena lähiavaruuden (>115 keV ja >47 keV) protonien määrä hetkellisesti moninkertaistui. Yli 10 MeV protonien määrä pysytteli kutakuinkin normaalivaihtelun rajoissa.

Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvonsa 763 km/s ja sen tiheys on ollut noin 5 ppcm3. IMF:n maksimi Bt=5 nT ja Bz=-5 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti (29 502 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuus jatkuu suunnilleen samanlaisena kuin viime vuorokausien aikana. Korkeintaan B-luokan flare-purkauksia voi esiintyä ja ne nostavat hetkellisesti maapallon lähiavaruuden protoni ja elektronitiheyttä. Suurempia vaikutuksia hiukkastiheyksien vaihtelulla ei ole maapallon magneettikenttään.

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa laaja korona-aukko. Sen alueella hiukkastiheys pudonnee noin 2 ppcm3 ja aurinkotuulen nopeus kohoaa noin 700 km/s. Kp-Indeksin ennustetaan pysyttelevän maksimissaan Kp= 4 koko ennustejakson ajan.

Yöt 30./31., 31./1.4. ja 1./2. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Revontulia voidaan nähdä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia. Keski-Suomessa reposia voitaneen nähdä vain kameran havaitsemina.

Revontulet loimusivat kirkkaana viimeyönä

Revontulet loimusivat kirkkaana Tampereen taivaalla 28.3. aamuyöstä sen jälkeen, kun pilvisyys oli kaikonnut. Rauhallinen revontulivyö näkyi jo edellisenä iltana heti kun oli riittävän pimeää. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 27.–30.3.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut hieman koholla. Aktiivisia alueita on kaksi (AR 2644 ja AR2643), joista ensimmäisessä on pilkkuja, pinta-ala 50 ppm. 

Alueella purkautui C1,38-luokan flare kello 3 Suomen aikaa viime yönä. Samaan kokoluokkaan kuuluvien flare-purkausten mahdollisuus on noin 20 % lähimmän vuorokauden aikana.

Aurinkotuulen nopeus saavutti viimeksi kuluneen vuorokauden aikana maksimiarvon 420,8 km/s ja hiukkastiheys 38 ppcm3. IMF kentän kokonaisvuon maksimi arvo oli Bt=12,9 nT ja Bz-komponentin eteläsuuntainen maksimiarvo Bz=-10,5 nT. Kp-indeksi on pysytellyt matalissa 1–2 arvoissa. Yli 2 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä (8330 pfu).

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan kohoavan ensiyönä arvoon 5, ja magneettikentässä esiintyy vähäinen G1-luokan magneettinen myrsky. Huomenna (28.3.) Kp-indeksi pysyttelee korkeissa arvoissa ja saavuttaa maksiminsa 27./28. ja 28/29. päivien öinä arvon 6. Jos ennuste toteutuu, magneettikentässä valitsee G2-luokan myrsky.  

Yö 27./28. ja 28./29. ovat revontuliöitä ainakin Lapissa. Kp-indeksin ennusteen toteutuessa revontulia voitaneen nähdä koko maassa ja Keski-Suomea myöten ne ovat kirkkaita ja loimuavia. Revontulien näkymiseen Baltiassa on pieni mahdollisuus.

Yö 29./30. on hieman edellistä rauhallisempi. Revontulien näkyminen on mahdollista Etelä-Suomessa, mutta silloin ne ovat lähinnä himmeitä harsoja tai vöitä. Keski-Suomessa voitaneen nähdä säteiden muodostumista. Pohjois-Suomessa ja siitä pohjoiseen revontulet ovat suhteellisen kirkkaita ja loimuavia.

Tällä kertaa revontulia odotetaan esiintyvän etenkin aamuyön tunteina.  Himmeiden revontulien näkymiseen on hyvä mahdollisuus, sillä uusikuu on 28. päivänä, joten kirkas kuutamo ei häiritse havaintoja tai valokuvaamista.

Magneettikentän rauhattomuus jatkunee ennustejakson jälkeenkin muutaman vuorokauden ajan. Tällöin revontulia nähtäneen ainakin Pohjois-Suomessa, mutta kohtuullisella todennäköisyydellä myös Keski-Suomessa.

Revontuliennuste 25.–28.3.2017

Kuva © Kari A. Kuure

Auringon aktiivisuus on hyvin vähäistä. Pitkään jatkunut aktiivisten alueiden ja pilkkuryhmien puute on päättynyt aktiivisen alueen 2643 pyörähdettyä näkyviin muutama päivä sitten. Pilkkuryhmä on kyllä hyvin vaatimaton (koko 10 ppm), sillä siinä on vain kaksi äärimmäisen pientä pilkkua. 

Toinen aktiivisuusalue on idempänä, mutta sitä ei tätä kirjoittaessani ole vielä numeroitu. Tänä vuonna pilkuttomia vuorokausia on ollut 27 joka tekee prosentteina 32 %.

Maapallon magneettikenttä on ollut hyvin rauhallinen viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 712 km/s nopeuden. IMF kokonaiskenttä oli Bt= 9 nT ja Bz-komponentin maksimi Bz=-3 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut keskimääräistä runsaammin (11 529 pfu), uli 10 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä.

Ennuste

Maapallo kohtaa vuorokauden vaihtuessa aurinkotuulen tihentymän, joka nostaa lähiavaruuden plasman tiheyden jopa 15 ppcm³. Tiheyden nousu on kuitenkin hidasta ja huippu saavutettaneen 26/27. yönä. Tiheyden kasvun myötä aurinkotuulen nopeus putoaa noin 350 km/s. Tihentymän jälkeen 27./28. lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa korona-aukko, jonka polariteetti on negatiivinen. Korona-aukon vaikutuksesta aurinkotuulen nopeus kasvaa ja maapallon magneettikenttään saattaa kehittyä häiriöitä, joista voi kehittyä jopa pieni G1-luokan myrsky.

Yli 2 MeV elektronien määrän odotetaan pysyttelevän korkeana kahden ensimmäisen vuorokauden ajan ja sen jälkeen niiden määrä vähenee keskimääräiselle tasolle geomagneettisen aktiivisuuden seurauksena.

Yö 25./26. on rauhallinen. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän arvossa 2–3, joten revontulia nähtäneen vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa. Tulet eivät ole kovinkaan kirkkaita, pikemminkin himmeitä.

Yö 26./27. Edellistä aktiivisempi. Kp-indeksi kohonnee arvoon 4 tai jopa 5, mutta huippu sattuu aamuun, joten vaalenevalla yötaivaalla ei huipun aikana revontulia voitane enää nähdä. Pimeän aikaan revontulia voi näkyä Keski-Suomesta pohjoiseen, Lapissa ne voivat olla jopa kirkkaita ja loimuavia. Etelä-Suomessa himmeille revontulille on pieni mahdollisuus. 

Yö 27./28. on edelleen aktiivinen revontuliyö. Kp-indeksi ennustetaan kohoavan arvoon 5, joten revontulia voitaisiin sen mukaan nähdä Etelä-Suomessa, ja himmeitä reposia voidaan nähdä pienellä todennäköisyydellä myös Baltian pohjoisosassa.

Revontuliennuste 22.–25.3.2017

Kp-indeksi kertoo magneettikentän rauhattomuudesta
tai siinä esiintyvistä magneettisista myrskyistä.
Kuvan poikkiviivat kertovat, että revontulien
näkyminen on mahdollista indeksin kertomalla
vyöhykkeellä tai siitä pohjoiseen. Indeksiviivan
eteläpuolella himmeiden ja hyvin rauhallisten
revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei
kovinkaan todennäköistä. Kauempana etelään
revontulien näkyminen on hyvin epötodennäköistä.

Kp-indeksi kohosi yllättäen arvoon 5 2/3 maapallon magneettikenttään kehittyneen G1-luokan magneettisen myrskyn seurauksena. Myrsky johtui maapallon joutumisesta vähäiseen aurinkotuulen tihentymään 21. päivän aamun tunteina. Kp-indeksin huippuarvo oli vain kolmen tunnin mittainen ja sen jälkeen indeksi putosi arvoon 4 1/3 ja on sen jälkeen edelleen hieman pudonnut.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut hyvin vähäistä. Aurinkotuulen maksiminopeus oli 701 km/s. IMF saavutti arvon Bt=18 nT ja Bz-komponentti -17 nT. Yli 2 MeV energian elektroneja oli äärimmäisen vähän mutta siitä huolimatta himmeitä revontulia nähtiin aivan Etelä-Suomea myöten.

Ennuste

Magneettinen rauhattomuus jatkuu ainakin pari seuraavaa vuorokautta maapallon suuntaan vaikuttavan korona-aukon nopeasta hiukkasvirtauksesta.  Kp-indeksin odotetaan nousevan jälleen ensiyönä magneettisesta myrskystä kertoviin lukemiin (Kp=5). Seuraavat yöt ovat sitten magneettikentän rauhoittumisen aikaa, toisena yönä Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja kolmantena yönä arvoon 3.

Yö 22./23. pitäisi olla suhteellisen hyvä revontuliyö.  Revontulia nähtäneen Etelä-Suomea myöten, mutta kirkkaimmat ja loimuavimmat reposet nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Pieni mahdollisuus on myös sille, että himmeitä revontulia nähtäisiin Balttian pohjoisosassa.

Yö23./24. on edelleen revontuliyö Keski-Suomesta pohjoiseen. Etelä-Suomessa mahdolliset revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia.

Yö 24./25. on jo hyvin normaali. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa Oulusta pohjoiseen. Keski-Suomessa reposten näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä mutta jos jotakin näkyy, ne ovat hyvin himmeitä.