Revontuliennuste 11.–14.2.2017

Auringossa tapahtui 9.2. joukko pieniä flare-purkauksia (maksimi C1-purkaus), jotka eivät vaikuta maapallon lähiavaruuden avaruussäähän. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 468 km/s ja IMF-kentän voimakkuus on ollut 6 nT ja Bz-komponentti -4 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti.

Ennuste

Auringossa on molemmilla navoilla korona-aukot, mutta niillä ei ole vaikutusta Maapallon lähialueen avaruussäähän, johon vaikuttaa tavanomainen aurinkotuuli. Sen hiukkastiheys on noin 5 ppcm³ ja nopeus noin 400 km/s. Ennustejakson aikana tähän ei ole odotettavissa muutoksia. KP-indeksin odotetaan pysyttelevän 1–2 lukemissa koko jakson ajan.

Yöt 11./12., 12./13. ja 13./14. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Revontulien mahdollisuus on kohtalainen Pohjois-Lapissa mutta muualla niitä tuskin nähtäneen. Pohjois-Lapin revontulet ovat himmeitä, rauhallisia kaari ja vöitä, revontuliharsoa voi näkyä.

Revontuliennuste 8.–11.2.2017

Auringossa ei ole tapahtunut taustakohinaa voimakkaimpia purkauksia viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aurinkotuuli saavutti huippuarvon 576 km/s ja IMF-kentän voimakkuus on ollut huippuarvossaan 5 nT ja sen Bz-konponetti -4 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut hyvin runsaasti.

Ennuste

Avaruussäähän vaikuttaa edelleen laaja korona-aukko, joka ulottuu Auringon pohjoisnavalta etelänavalle. Korona-aukossa hiukkastiheys on alhainen (< 1 ppcm³) ja aurinkotuulen nopeus on noin 500 km/s. Kp-indeksin suurin arvo Kp=3 saavutettaneen ensiyönä ja seuraavina sen odotettu arvo on noin Kp=1–2.

Yö 8./9. revontulia nähtäneen Lapissa mutta ne ovat enimmäkseen rauhallisia kaaria ja vöitä. Muualla Suomessa revontulien näkymiseen on hyvin pieni mahdollisuus ja niitä tuskin nähtäneen etelärannikolla.

Yöt 9./10. ja 10./11. ovat hyvin rauhallisia. Revontulien todennäköisyys on pieni Pohjois-Lapissa, muualla Suomessa niitä tuskin nähtäneen. 

Pitkäaikainen revontuliennuste 6.2–4.3.2017

Pitkäaikainen Kp-ennuste helmikuulle.
Piirros © Kari A. Kuure. Lähde SWPC.

Helmikuun loppupuolella revontulien todennäköisyys kasvaa, sillä maaliskuussa on kevätpäiväntasaus. Tasauspäivien tienoot, noin kuukausi molemmin puolin on revontulien runsainta näkymiskautta. Revontulien muita kuukausia runsaampi esiintyvyys selittynee maapallon asennolla suhteessa Aurinkoon.

Tasauspäivien aikaan planeettamme pyörimisakselin kallistuma on radan tangentin suuntainen ja se määrää myös magneettikentän suunnan. Kevätpäiväntasauksen jälkeen maapallon magneettikentän pohjoisnapa osoittaa

Kp-indeksit, joilla eri paikkaunnilla
voi odottaa näkevänsä rauhallisia
revontulia.

suoraan Auringon virtavaipan magneettikentän suuntaan, jolloin magneettiset voimaviivat uudelleen kytkeytyvät muita aikoja helpommin.

Vastaava tilanne toistuu syyspäiväntasauksen jälkeen. Näin ollen aurinkotuulen varatut hiukkaset, etenkin elektronit, pääsevät helpommin siirtymään maapallon magneettikenttään kuin muina aikoina ja elektronivuo aiheuttaa pelkästään runsaudellaan magneettista epävakautta joka näkyy voimistuneina revontulina.

Ennuste

Kp-indeksin odotetaan saavuttavan 3 tai 4 useita kertoja ennustejakson aikana. Tämä merkitsee sitä, että Keski-ja Etelä-Suomessa revontulia voitaneen nähdä noin viikon välein. Helmikuun loppupuolella Kp-indeksi odotetaan kohoavan arvoon 6 joka puolestaan lupailee revontulien näkymistä jopa Balttiassa.

Suomessa suurimmassa osassa maata revontulet voivat tällöin olla erittäin kirkkaita ja näyttäviä. Jos ennustettu Kp-indeksi arvo 6 toteutuu, revontulien esiintyminen keskitaivaalla ainakin Keski-Suomessa on mahdollista. Lapissa revontulia voitaneen nähdä silloin jonkin verran etelätaivaan puolella.

Revontuliennuste 5.–8.2.2017

Viimevuorokausien avaruussää on ollut aikaisemman ennusteen mukainen. Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, taustakohinasta voimakkaampia flare-purkauksia ei ole esiintynyt ja Kp-indeksi on pysytellyt arvossa 2 tai jopa vieläkin alempana. 

Aurinkotuulen nopeus oli huipussaan 688 km/s ja sen hiukkastiheys on ollut noin 2 ppcm3. IMF-kentän voimakkuus on ollut 5 nT ja Bz -4 nT ja se on värähdellyt noin puolen tunnin syklissä 2– -4 nT välillä.  Yli 2 MeV elektroneja on ollut runsaasti.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa edelleen laaja korona-aukko.

Yöt 5./6., 6./7. ja 7./8. ovat lähestulkoon identtisiä. Kp-indeksi odotetaan pysyttelevän arvon 2–3 välissä ja aivan jakson lopulla siihen on odotettavissa aivan vähäistä nousua. Revontulitoiminta on vähäistä ja niitä nähtäneen todennäköisesti lähinnä Pohjois-Lapissa. Muualla Lapin alueella todennäköisyys on vähäinen ja muualla Suomessa repoja ei nähdä. Viimeisenä yönä himmeiden ja rauhallisten revontulien näkeminen myös Keski-Suomessa on jossakin määrin mahdollista.

Revontuliennuste 3.–5.2.2017

Auringon toiminta on ollut rauhallista, taustakohinan ylittäviä flare-purkauksia ei ole tapahtunut parin viime vuorokauden aikana. Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 755 km/s. IMF:n voimakkuus oli 6 nT ja voimakkain etelään suuntautunut kentän komponentti (Bz)oli voimakkaimmillaan -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli hyvin runsaasti geosynkronisen radan korkeudella.

Ennuste

Auringon toiminnassa ei odoteta tapahtuvan muutoksia, pienien c-luokan flare-purkausten todennäköisyys on vähäinen.  Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa tulevien vuorokausien aikana laaja ja hieman repaleinen korona-aukko joka ulottuu etelänavalta ekvaattorin yli pohjoisille keskileveyksille.

Yö 3./4. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 lyhyeksi aikaa aamuyön ensimmäisinä tunteina. Lapissa revontulien mahdollisuus on hyvä, niissä säteilen ja kierteiden muodostuminen on hyvinkin mahdollista ja tulien kirkkaus on hyvä. 

Keski-Suomessa revontulien näkyminen on mahdollista ja silloin ne ovat suurimman osan aikaa rauhallisia kaaria ja vöitä. Jos Kp-indeksi kohoaa ennustettuun arvoon, silloin Keski-Suomessa voidaan nähdä jonkin verran säteiden muodostumista. 

Etelä-Suomessa ja aivan etelärannikolla revontulet ovat mahdollisia vaikkakaan ei todennäköisiä. Jos jotain näkyy, niin tulet ovat himmeitä kamerakuvissa näkyviä rauhallisia kaaria tai revontuliharsoa.

Yöt 4./5. ja 5./6. Kp-indeksin ennustetaan saavan huippuarvon 3. Lapissa revontulet ovat hyvinkin mahdollisia, ne ovat suhteellisen himmeitä ja rauhallisia. Säteiden muodostuminen pienessä mittakaavassa on mahdollista. Keski-Suomessa revontulet ovat mahdollisia, mutta silloin ne ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria ja harsoa. Etelä-Suomessa revontulia todennäköisesti ei nähdä.

Revontuliennuste 31.1. – 3.2.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, ainoatakaan taustakohinan ylittävää flare-purkausta ei ole esiintynyt!  Näin ollen myös maapallon magneettikenttä on ollut hyvin vakaassa tilassa. 

Aurinkotuulen nopeus on saavuttanut maksimissaan 549 km/s nopeuden ja IMF-kentän voimakkuus on ollut 9 nT ja Bz-komponetin eteläsuuntainen voimakkuus on ollut -5 nT. Yli 2 MeV elektroneja on esiintynyt tavanomainen määrä.

Ennuste

Auringon korona-aukko vaikuttaa lähivuorokausien avaruussäähän: aurinkotuulen hiukkastiheys vähenee hyvin matalaksi (maks. 2 ppcm³) ja nopeus kasvaa noin 700 km/s.

Yö 31.1./1.2. on ennustejakson aktiivisin. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 5, joka merkitsee pientä magneettista myrskyä (G1). Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita, värikkäitä, loimuavia ja hyvin nopeita liikkeissään jo alkuillasta alkaen. Keski-Suomessa revontulet voivat olla suhteellisen kirkkaita ja säteitä voi muodostua runsaasti. Etelärannikolla revontulien odotetaan olevan rauhallisia kaaria tai vöitä.

Yö 1.2./2.2. on edellistä yötä selvästi rauhallisempi. Kp- indeksi kohoaa arvoon 4. Lapin revontulet eivät ole aivan yhtä kirkkaita ja loimuavia kuin ensimmäisenä yönä ja ne alkavat hieman myöhemmin iltayön aikana. Säteiden muodostuminen on kuitenkin runsasta. Keski-Suomessa, jos revontulia nähdään, ne ovat rauhallisia kaaria ja vöitä ja ehkä aavistus säteiden muodostumisesta on mahdollista. Etelärannikolla revontulien näkyminen on mahdollista mutta ei kovinkaan todennäköistä. Jos niitä näkyy, ne ovat harsomaista viherrystä joiden näkeminen vaatii pimeän paikan.

Yö 2.2./3.2. Rauhallisia revontulia nähtäneen vain Lapissa. Kp-indeksi pysyttelee enimmäkseen arvossa 3, lyhyt purske arvoon 4 on mahdollinen mutta ei todennäköinen ja sekin mahdollisesti vasta aamun tunteina. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkyminen ei ole kovinkaan todennäköistä. Keski-Suomessa voidaan hyvällä onnella nähdä himmeää revontuliharsoa.

Revontuliennuste 28.1. – 31.1.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut kuluneen vuorokauden aikana vähäistä, sillä vain pari B-luokan flare on havaittu, joiden voimakkuus ylittää juuri ja juuri taustakohinan. Näillä purkauksilla ei ole vaikutusta maapallon lähiavaruuden tilaan. 

Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen, Kp-indeksi on pysytellyt suurimmillaan arvossa 4. IMF kentän voimakkuus oli maksimissaan 16 nT ja Bz-komponetti  -12 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut tavanomainen määrä.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän tulee vaikuttamaan Auringon etelänavalta pitkälle pohjoiselle pallonpuoliskolle ulottuva korona aukko. Sitä ennen maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän vielä tämän vuorokauden puolella, vaikka hiukkastiheyden huippu saavutetaan yön 29./30. aikana. Silloin hiukkastiheys voi nousta arvoon 15 ppcm³, aurinkotuulen nopeus pysyttelee kuitenkin hieman alle 400 km/s nopeudessa. Tihentymän mentyä ohi 30. päivän aikana, hiukkastiheys putoaa nopeasti alle 5 ppcm³ mutta samanaikaisesti aurinkotuulen nopeus kasvaa korona-aukkojen tyypilliseen nopeuteen eli noin 700 km/s.

Yö 28./29. Kp-indeksi odotetaan nousevan arvoon 3. Revontulia nähtäneen Lapissa, jossa ne voivat olla ajoittain kirkkaita ja loimuavia. Keski-Suomessa voidaan nähdä rauhallisia revontulikaaria, mutta Etelä-Suomessa revontulien mahdollisuus on hyvin vähäinen.

Yö 29./30. on edellistä rauhallisempi, Revontulia nähtäneen Lapissa mutta Keski- ja Etelä-Suomessa yö on todennäköisesti täysin revontuleton.

Yö 30./31. revontulet ovat hyvin vaikeita ennustettavia. Korona-aukko alkaa vaikuttaa tämän yön avaruussäähän ja Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4. Lapissa revontulet voivat olla kirkkaita, runsaita ja loimuavia. Jos Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia nähdään, niin ne ovat rauhallisia kaaria tai vöitä. Keski-Suomessa voitaneen nähdä jonkin verran säteiden muodostumista.

Revontuliennuste 25.–28.1.2017

Kamerakuvassa näkyvää viherrystä on korkeintaan odotettavissa
Keski- ja Etelä-Suomessa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus viimeksi kuluneen vuorokauden aikana on ollut hyvin vähäistä. Muutamia vain hieman taustakohinaa voimakkaampia flare-purkauksia on esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus on ollut nopeimmillaan 413 km/s ja hiukkastiheys on pudonnut hyvin pieneksi (<1 ppcm³). IMF-kenttä saavutti maksimiarvon 6 nT ja Bz-arvo on ollut maksimissaan -3 nT. Yli 2 MeV elektroneja on ollut kohtalaisesti.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden tilaan tulee vaikuttamaan lähivuorokauden aikana kapeahko korona-aukko, jonka vaikutukset jäävät vähäiseksi. Aukon molemmilla puolilla on aurinkotuulen tihentymät, jotka vähentävät aukon vaikutusta. Kp-indeksin odotetaan pysyvän matalissa lukemissa, joskin ennustejakson toisena yönä indeksin odotetaan hieman kohoavan ja viimeisenä yönä saavuttavan lukeman 3–4.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksi pysyttelee maksimiarvossa 2 ja näin ollen himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Lapissa. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 27./28. Kp-indeksi saavuttaa maksimiarvon 3–4.  Himmeitä ja rauhallisia revontulia voitaneen nähdä Lapissa, Pohjois-Lapissa ne voivat olla hetken aikaa kohtalaisen kirkkaita ja loimuavia. Ennustetuissa olosuhteissa Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia tuskin nähtäneen näin keskitalven aikaan, korkeintaan kamerakuvissa näkyvää heikkoa viherrystä.

Revontuliennuste 22.–25.1.2017

Kuvan esittämiä revontulia ei vähempää voisi olla. Kuva on
edellisen ennusteen ajalta ja Tampereen Ursan sääkamerasta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on rauhallinen, voimakkain flare-purkaus oli C9 aktiivisella alueella AR12628. Auringossa on neljä numeroitua pilkkuryhmää. Maapallon magneettikentässä on ollut vähäisiä häiriöitä, havaittu Kp-indeksin maksimi oli 3. Aurinkotuulen nopeus saavutti maksimissaan 536 km/s nopeuden ja IMF kentän suurin arvo oli 6 nT, Bz-komponentti suurin arvo oli -4 nT. Vapaita yli 2 MeV:n elektroneja oli kohtalaisesti.

Ennuste

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on useita pienialaisia korona-aukkoja jotka ei kovinkaan suuresti vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan. Sen sijaan maapallo kohtaa 22. päivän aikana aurinkotuulen tihentymän. Se nostaa hieman hiukkastiheyttä, mutta samalla laskee aurinkotuulen nopeutta.

Auringon aktiivisuus jatkuu matalana. C-luokan flare-purkausten mahdollisuus on pieni. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyvän rauhallisena, tai korkeintaan siinä voi esiintyä vähäisiä häiriöitä. Kp-indeksin maksimiarvot odotetaan olevan 3, 2 ja 2 öinä 1–3.

Yöt 22./23. , 23./24. ja 24./25. ovat vähäisten revontulien aikaa. Repoja voidaan nähdä jonkinlaisella todennäköisyydellä Pohjois-Lapissa, Etelä-Lapissa niiden näkymisen mahdollisuus on heikko ja muualla maassa niitä ei todennäköisesti nähdä lainkaan.

Revontuliennuste 19.–22.1.2017

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä. Merkittäviä purkauksia siellä ei ole tapahtunut. Maapallon magneettikenttä on ollut rauhallinen. Lähiavaruudessa aurinkotuulen nopeus on ollut 632 km/s ja IMF-kenttä saavutti suurimman voimakkuuden 17 nT ja Bz-komponettin arvo oli -13 nT. Maapallon magneettikenttään sitoutuneita elektroneja on ollut vähän.

Ennuste

Lähivuorokausien avaruussäähän vaikuttaa leveä korona-aukko, joka on suurimmaksi osaksi Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla. Auringossa voi esiintyä korkeintaan C-luokan flare-purkauksia, mutta niiden todennäköisyys on hyvin vähäinen.

Geomagneettisen kentän odotetaan olevan rauhaton ja vähäisen magneettisen myrskyn (G1) esiintyvä ensimmäisenä yönä. Sen jälkeen kentän arvioidaan hieman rauhoittuvan. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 ensimmäisenä yönä ja seuraavina se saavuttaneen maksimissaan arvon 4.

Yö 19./20. Voi olla revontuliyö koko Suomessa. Lapissa ja Keski-Suomen pohjoispuolella revontulet voivat olla kirkkaita, loimuavia ja niissä voi esiintyä monia eri muotoja kuten säteitä, kierteitä ja laikkuja. Keski-Suomesta etelärannikolle revontulet ovat suurimmanosan ajasta rauhallisia kaaria tai vöitä. Lapissa revontulien todennäköisyys on hyvä, Keski-Suomessa kohtalainen ja etelärannikolla pienehkö.

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat edellistä yötä rauhallisempia. Revontulia nähtäneen Lapissa ja mahdollisesti Keski-Suomessa. Lapissa revontulet voivat olla osan aikaa kirkkaita ja leimuavia, Keski-Suomessa kuitenkin huomattavasti rauhallisempia kaaria ja vöitä. Etelärannikolla ei repoja nähtäne, sillä todennäköisyys on vähäinen.