Revontuliennuste 13.–16.10.2016

Muutama vuorokausi sitten Auringosta lähtenyt CME-pilvi on saavuttamassa maapallon magneettikentän. Pilven varatut hiukkaset aiheuttavat magneettisen myrskyn, jonka voimakkuudeksi ennustetaan vielä tämän vuorokauden puolella saavuttavan voimakkuuden G1. Huomenna (14.10.) myrskyn voimakkuus kasvaa arvoon G2. Ylihuomenna myrsky laantuu alle myrskyrajan mutta kenttä pysyttelee rauhattomassa tilassa vielä pitkään.

Yö 13./14. Revontulet ilmaantuvat iltataivaalle heti pimeän laskeuduttua. Tällöin voimakkaita revontulia nähdään Lapissa ja eteläisessä Suomessa nähdään rauhallisia revontulivöitä. Yön edetessä revontulien näkyvyysalue laajenee kohti etelää ja puolenyön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään koko Suomessa. Revontulitoiminta jatkuu aamuhämärään asti. Revontulien todennäköisyys Lapissa on yli 50 %, Keski-Suomessa 15–30 % ja Etelä-Suomessa 15–20 %.

Suomen eteläpuolella Balttiassa ja mahdollisesti Keski-Euroopan pohjoisosassa nähdään rauhallista revontulitoimintaa. Näillä alueilla todennäköisyys on 5–10 %.

Yö 14./15. on jo selkeästi rauhallisempi kuin edellinen. Iltayöstä nähdään revontulia Lapissa ja mahdollisesti muualla Suomessa hyvin rauhallinen revontulikaari tai vyö eteläisessä Suomessa. Puolen yön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen, etelärannikolla ehkä jonkin verran aktiivisia revontulivöitä. Revontulitoiminta laantuu aamuyön tunteina. Revontulien todennäköisyys on 15–20 %.

Yö 15./16. on edelleen edellistä yötä rauhallisempi. Aktiivisia revontulia nähdään vain Lapissa, Keski-Suomessa nähdään rauhallisia revontulikaaria tai vöitä ja eteläisimmässä Suomessa tuskin revontulia nähdään. Todennäköisyys revontulien näkymiselle Pohjois-Suomessa ja Lapissa on 10–20 %.

Revontuliennuste 11.–14.10.2016

Auringon aktiivisuus on ollut rauhallista. 9.10 Auringosta sinkoutui (9.10.) pienehkö CME-pilvi, jonka reitti tuo sen suoraan maapallon magneettikenttään. Törmäyksen odotetaan tapahtuva 13.10. iltana. Sen seurauksena lähiavaruuden hiukkastiheys kohoaa kymmenkertaiseksi ja IMF vaihtaa suuntaansa nopeasti.

Yöt 11./12.10. ja 12./13.10. ovat rauhallisia, Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa. Eteläisessä Suomessa todennäköisyys on 0–5 %.

Yö 13./14.10. Kp-indeksi kohoaa nopeasti arvoon 5, joka merkitsee G1 luokan magneettista myrskyä. Myrsky jatkunee ainakin 15.10. ja väliaikaisia laantumisen merkkejä on odotettavissa 16.10. Kp- indeksin heilahdellessa 4–5 välillä. Selvää rauhoittumista tapahtuu vasta 18.10. Revontulia voitaneen nähdä 13.–18.10. välisenä aikana joka yö koko maassa todennäköisyydellä 20–40 %.

Pitkäaikainen revontuliennuste: lokakuu 2016

Kp-indeksi kehityssuunta kertoo revontulien mahdollisesta
näkymisestä jonkin verran. Jos indeksin arvo nousee 3–4 tuntumaan,
revontulia voi näkyä pienellä todennäköisyydellä eteläisessä
Suomessa, Lapissa revontulia näkyy silloin lähes
varmasti. Kun lukema on 5 tai enemmän, koko Suomessa
voi revontulia näkyä lähes varmasti. Kuva SWPC.

Auringon aktiivisuus on ollut ja tulee olemaan matalalla tasolla ainakin viikon verran. Pitkäaikainen ennuste kertoo, että Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2 ja vasta 15.10. on odotettavissa vähäistä nousua. 

Kp-indeksi kohoaa 17.10. jolloin sen arvo saavuttaa lukeman 5. Tämän jälkeen arvo putoaa jälleen alas ja vasta kuukauden viimeisellä viikolla se jälleen kohoaa lukemiin, jotka mahdollistavat selkeän ja koko maan kattavan revontulitoiminnan.

Kp-indeksin ollessa alhaisissa lukemissa, revontulia voidaan nähdä 10–20 % todennäköisyyksillä Lapissa.  

Lokakuun puolivälin jälkeen 16–17.10 voitaneen nähdä rauhallista revontulitoimintaa koko maassa. Eteläisen Suomen todennäköisyyslukemat ovat noin 15–20 %. 

Kuukauden viimeisellä viikolla revontulia nähtäneen koko maassa ja mahdollisesti jonkin matkaa myös Baltiassa. Todennäköisyys on maan pohjoisosassa 20–30 % ja eteläosassa 10–20 %.

Revontuliennuste 4.–7.10.2016

Revontulia 4.10.2016 aamuyöllä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimepäivien ajan. Tähän tilanteeseen ei odoteta kovinkaan suuria muutoksia lähipäivinä. Sen lisäksi maapallon on ollut harventuneen aurinkotuulen alueella, jossa hiukkasvirranvauhti on noin 500 km/s. 

Tänään maapallon magneettikenttää hipaisee 1. lokakuuta purkautuneen CME-pilven länsireuna, sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan häiriöitä magneettikenttään.

Ennuste

Yö 4./5. Revontulia voitaneen nähdä Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolella ja linjan eteläpuolella vain heikkoa viherrystä tai korkeintaan rauhallinen revontulikaari. Revontulien todennäköisyys on noin 15 %.

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat hyvin rauhallisia, revontulia näkyneen korkeintaan Lapissa. Revontulien todennäköisyys on 10 – 15 %.

Kirkkaita revontulia

Tältä näyttivät revontulet Tampereen Ursan sääkamerassa
kello 23 aikoihin. Revontulet olivat hieman ennustettua
kirkkaammat, mutta ennusteen mukainen rauhallinen
revontulikaari näkyi aamuun kello 3.15 asti.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Revontuliennuste 2.–4.10.2016

Tampereen Ursan pohjoiseen suunnattu kamera nappasi tämän
kuvan revontulista aamuyöstä 2.10.2016. Tulevina öinä
todennäköisesti ei ylitetä tätä rauhallista revontulitoimintaa.
Kuva © Tampereen Ursa ry. 

Auringon aktiivisuus on ollut viimepäivinä hyvin matalalla. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä ainoatakaan auringonpilkkuryhmää. Tilanteen odotetaan pysyvän samankaltaisina lähipäivien ajan.

Auringossa viimevuorokausien aikana revontulia aiheuttanut korona-aukko on siirtynyt niin paljon länteen, että se ei enää vaikuta maapallon lähiavaruuden tilaan.

SWPC:n pitkäaikainen ennuste kertoo Kp-indeksin pysyttelevän suhteellisen korkeana, mutta se on selvästi pienenemään päin. Näin ollen revontulitoiminta rauhoittuu ja jos jotakin nähdään, niin se on hyvin rauhallisia kaaria ja vöitä.

Ennuste

Yö 2./3. on ennustejakson aktiivisin. Vähäistä pohjoisen taivaan vihertymistä voidaan nähdä koko maassa, mutta ainoastaan Lapissa voidaan nähdä selkeää revontulitoimintaa aamuyön tunteina. Etelä- ja Keski-Suomessa käytännöllisesti katsoen vain kamerakuvista voitaneen nähdä revontulia ja nekin luultavasti vasta hieman ennen aamuhämärää. Kp-indeksin suurin arvo 4 saavutettaneen heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Revontulien todennäköisyys on alhainen, vain 20 %.

Yöt 3./4. ja 4./5 ovat ensimmäisen yön kaltaisia mutta revontulet, jos niitä näkyy, ovat kirkkaudeltaan heikompia ja näkynevät heti puolen yön jälkeen. Kp-indeksin arvo pysyttelee arvon 3 tuntumassa. Revontulien todennäköisyys tässä tilanteessa on noin 15 % molempina öinä.

Revontuliennuste 29.9.–02.10.

Kp-indeksi pysyttelee korkeisssa lukemissa ainakin
ennustejakson ajan. Katso reaaliaikainen tilanne
oikealla olevista linkeistä. Kuva SWPC.

Maapallon magneettikentän rauhattomuus ja myrskyisyys jatkuu koko ennustejakson ajan. Syy tähän on Auringossa oleva korona-aukko, joka on juuri oikeassa paikassa, jotta hyvin nopeat aurinkotuulen hiukkaset pääsevat tunkeutumaan Maan magneettikenttään. Viimepäivinä hiukkasten nopeudeksi on mitattu noin 800 km/s. Muutoin Auringon aktiivisuus on pysytellyt matalalla tasolla.

Yö 29./30.9. tulee olemaan edellisten öiden kaltainen. Revontulet ilmaantuvat taivaalle heti pimeän alkaessa ja  näkyvät aina aamuhämärään. Aamuyön tunteina laajimmillaan revontulia voisi nähdä hyvin suurella tödennäköisyydellä Keski-Euroopassa: Ranskassa, Saksassa, Puolassa ja Valko-Venäjällä.

Yö 30.9./1.10. näyttäisi muodostuvan jälleen hyväksi revontuliyöksi. Ensimmäiset repot ilmaantuvat taivaalla heti illan pimentyessä ja niitä voi nähdä aina aamuhämään asti. Suomen eteläpuolella Balttiassa on hyvät mahdollisuudet nähdä revontulia mutta Keski-Euroopassa vain aivan pohjois-osassa voi taivas hieman vihertää.

Yö 1./2.10. muodostuu jälleen revontuliyöksi koko Suomessa. Aivan yhtä kirkkaita reposia ei kuitenkaan ole tulossa, mutta eipä paljon heikompiakaan. Revontulien näkyminen näyttäisi keskittyvät iltayöhän ja aamuyön tunteina niiden kirkkaus ja eloisuus ovat vähän heikompia. Balttiassa pohjoinen taivas voi vihertää heti pimenän tultua, mutta sekin katoaa puolen yön jälkeen.

Revontuliennuste 27.–29.9.2016

SWPC:n kolmen vuorokauden revontuliennuste lupailee
komeaa revontuliyötä 29. päivän aamuyöksi. Kuva SWPC.

Maapallo on joutumassa koronaukkoon, jonka seurauksena aurinkotuulen nopeus kasvaa ainakin 600 km/s. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa vielä tämän vuorokauden aikana, mutta heti huomenna (28.9.) se kohoaa lukemaan 4 ja iltapäivän kuluessa lukemaan 5. Tällöin kehittyy G1-luokan magneettinen myrsky.

Seuraavana yönä (28./29.9.) magneettinen myrsky voimistuu arvoon g2 ja Kp-indeksi sa arvon 6. Magneettinen myrsky laantuu 29. päivän ajaksi mutta voimistunee illan ja yön aikana. Pitkäaikaisen ennusteen mukaan tilanne jatkuu muuttumattomana vielä muutaman vuorokauden ajan.

Revontuli voi näkyä ensiyönä Vaasa–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Aamun tunteina voimistuva magneettinen myrsky voimistaneen myös revontulia siten, että juuri ennen aamun valkenemista revontulia voidaan nähdä koko Suomessa.

Seuraava yö (28./29.) onkin sitten kokolailla ilotulitusta (toivottavasti)! Revontulia pitäisi näkyä koko maassa heti illan pimetessä, eikä Suomenlahden eteläpuolella heimoveljemme jää osattomaksi tästä näytelmästä. Yön edetessä myös Keski-Euroopassa olevat havaitsijat voivat nähdä pohjoisen taivaan vihertyvän jossakin vaiheessa. Suomessa voidaan nähdä revontulia aina aamuhämärään asti.

Kolmas yö (29./30.) näyttäisi kehittyvän Pohjois-Euroopan osalta toisinnoksi edellisestä yöstä. Revontulet ilmaantuvat taivaalle heti pimeän tultua ja jatkunevat aina aamuun asti. Taivaan vihertymistä voidaan Keski-Euroopan pohjoisosassa ehkä nähdä, riippuu hieman kuinka ennuste ylipäätään onnistuu kolmen vuorokauden mittaisella jaksolla.

Kuten aina, todellinen revontulien näkymistilanne riippuu siitä, miten IMF-kenttä käyttäytyy. Jos Bz-komponetti kääntyy etelään, revontulet ilmaantuvat taivaalle. Jos se pysyttelee sitkeästi kohti pohjoista, revontulet ovat hyvin vaisut, vaikka kaikki muut tekijät olisivat suotuisia. Tällaisessa tilanteessa reposia nähdään vain Lapissa.

Voit seurata reaaliaikaisesti revontulitilannetta oikealla olevista linkeistä!

Kysymyksiä revontulista

Tampereen Ursan blogissa ”Usein esitetyt kysymykset” (http://tu-ukk.blogspot.fi)  on julkaistu laaja artikkeli revontuliin liittyvistä kysymyksistä. Pääset lukemaan vastauksia kysymyksiin tästä linkistä (http://tu-ukk.blogspot.fi/2016/09/kysymyksia-revontulista.html).

Revontuliennuste 25.–28.9.2016

Maapalloa on lähestymässä Auringon virtavaipan tihentymä. Sen odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään tänään ja nostavan lähiavaruuden hiukkatiheyden ainakin viisinkertaiseksi. Samaan aikaan hiukkasten nopeus putoaa suhteellisen hitaaksi noin 350 km/s.

Tilanne pysyttelee tällaisena 26. päivän ajan ja selvää alenema hiukkastiheydessä odotetaan tapahtuva 27. päivän aikana. Hiukkastiheyden alentuessa, niiden nopeudet nousevat jälleen noin arvoon 600 km/s.

Revontulia voitaneen nähdä 25./26.9. yönä Vaasa–Kajaani-linjan pohjoispuolella. Varsinainen revontuliyö on 26./27.9., jolloin (jos ennuste toteutuu) voidaan nähdä kirkkaita revontulia koko Suomessa jo illasta alkaen. Aamuyön tunteina revontulia voidaan nähdä myös Virossa ja Etelä-Ruotsissa. Suomessa revontulien odotetaan näkyvän aina aamuhämäriin asti.

Yönä 27./28.9. kirkkaita revontulia voidaan nähdä jälleen koko Suomessa ja jopa Liettuassa ja Pohjois-Saksassa asti.

Revontulitoiminnalle otollinen tilanne näyttää jatkuvan pitkäaikaisessa ennusteessa aina lokakuun 5. päivään asti. Ennusteen toteutuminen kuitenkin riippuu lähinnä siitä, kuinka usein ja missä vaiheessa IMF-kentän B_z-komponentti kääntyy etelään. Revontulia näkyy yleensä juuri kääntymisvaiheessa ja muutama tunti sen jälkeen. Valitettavasti magneettikentän B_z-komponentin suuntaa on äärimmäisen vaikea ennustaa tuntia pidemmälle ajalle.