Revontuliennuste 18. – 21.10.2023

Lähiavaruuden avaruussäässä on odotetavissa hieman muutoksia. Pari pientä CME-pilveä on tulossa kohti Maata. Ensimmäinen niistä saavuttaneen maapallon radan 19. päivän iltayöstä, jolloin hiukkastiheys kasvaa merkittävästi. Tämä aiheuttanee häiriötilan magneettikenttään varsinkin, kun samaan aikaan IMF-kentän suunta on kääntymässä pohjoiseen. Suunnan muutos saattaa kuitenkin hieman vaimentaa mahdollisia revontulia.

Toinen CME on tulossa noin vuorokautta myöhemmin ja se näyttää olevan heikompi kuin ensimmäinen mutta yhdistettynä edellisen yön mahdolliseen häiriöön, tästäkin yöstä voi muodostua hyvin mielenkiintoinen.

Ennuste

Yö 18./19. on vielä hyvin rauhallinen. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Etelämpänä revontulien mahdollisuus on hyvin pieni.

Yö 19./20. on revontuliyö jo alkuillasta lähtien. Ennustettu Kp-indeksi lähtee nousuun jo iltapäivällä ja ensimmäiset revontulet nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa heti iltahämärässä, kun taivaan kirkkaus on tummunut riittävästi. Etelämpänä jouduttaneen odottelemaan iltayöhön ennen kuin revontulet alkavat näkyä Keski- ja Etelä-Suomessa. Magneettinen häiriötila saavuttaneen juuri ja juuri G1-tason yön aikana ja revontulitoiminta jatkuneen aamuun asti. Aivan etelärannikolla voi olla mahdollisuus nähdä revontulia myrskyn aktiivisimpina hetkinä.

Yö 20./21. mennään sitten jälkimaininkien mukaan. Illan pimetessä magneettikenttä voi olla vielä rauhaton, joten revontulia on odotettavissa Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulien näkymien on mahdollista, mutta se riippuu siitä kuin nopeasti magneettikentän rauhoittuminen ottaa aikaa. Varsinkin jälkimmäisen heikon CME-pilven saapuminen voi muuttaa koko ennusteen päinvastaiseksi. Ennusteen epävarmuus on siis melkoisen suuri.

 

 

Revontuliennuste 15. – 18.10.2023

Maapallo on edelleen aurinkotuulen harvassa alueessa, joten merkittävä magneettisia häiriöitä ei ole odotettavissa. Maata on kuitenkin lähestymässä pienehkö CME, mutta se saavuttaa planeettamme vasta 18. päivän aikana Suomen aikaa. Auringonpilkkuryhmiä on seitsemän, mutta yksikään niistä ei ole ollut kovinkaan aktiivinen. Voimakkain flarepurkaus on ollut C9,8 viimeisen vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 15./16., 16./17. ja 17./18. ovat rauhallisia ja himmeitä revontulia voi odottaa näkevän Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa revontulet ovat mahdollisia viimeisenä yönä, mutta etelämpänä niiden todennäköisyys on erittäin pieni.

 

Revontuliennuste 12. – 15.10.2023

Maapallon kohdalla aurinkotuuli on hyvin harvaa ja nopeus on alhainen. Tämän tilanteen arvioidaan kestävä useamman vuorokauden, joten merkittäviä avaruussään muutoksia ei ole odotettavissa.

Kirkas meteori tai pienehkö tulipallo tallentui Tampereen Ursan pohjoiskameraan 9.10. aamuyöllä. Kuvassa näkyy myös himmeitä revontulia, jotka olivat kaukana pohjoisen suunnassa. Kuva © Tampereen Ursa. ry.

Ennuste

Yöt 12./13., 13./14. ja 14./15. ovat rauhallisia. Revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja mahdollisesti toisena yönä myös Pohjois-Suomessa. Muualla revontulia ei ole odotettavissa.

 

Revontuliennuste 9. – 12.10.2023

Auringon aktiivisuus on saavuttamassa maksimin, jonka ajankohdaksi on ennustettu jopa niin aikaisin kuin huhtikuussa 2024. Tarkkaa ajankohtaa on tietysti vaikea ennakoida ja varsinkin kun tälläkin kertaa maksimin odotetaan olevan kaksihuippuinen: ensin pohjoinen ja muutaman kuukauden tai jopa vuoden kuluttua siitä eteläinen pallonpuolisko saavuttaa maksiminsa.

Joka tapauksessa Aurinko on lähellä aktiivisuusmaksimia ja se näkyy myös sen magneettikentässä. Kuten tiedämme, aktiivisuusmaksimin yhteydessä myös Auringon magneettikenttä vaihtaa suuntaansa. Kentän suunnan vaihtuminen näkyy Auringosta laadittujen synoptisista kartoista, joihin on merkitty mm. Auringon alueellisten magneettikenttien suunta. Tällä hetkellä napojen läheisyydessä olevat kentät ovat heikkoja ja niiden magneettinen napaisuus vaihtelee jopa vuorokauden jaksoissa.

Tähän synoptiseen karttaan on merkitty auringonpilkkujen, flarepurkausten ja prominenssien lisäksi myös Auringon magneettiset alueet. Mertintä plus (+) ilmaseen etelänavan ja (-) pohjoisnavan. Musta alue kartan keskellä ilmaisee korona-aukon (tosin mielikuva siitä muodostuu liioitellun voimakkaaksi). Kuva SWPC.

 

Magneettisuuden suunnan muutos näkyy myös Auringon ekvaattoritason virtalevyssä. Sen poimut ovat jyrkempiä ja tiheämmässä kuin muulloin. Virtalevyn muoto vaikuttaa maapallon magneettikenttään ja mitä voimakkaampia ja nopeampia poimujen vaihtelut ovat sitä useammin ja voimakkaammin myös revontulia on nähtävissä.

Ennuste

Maapallo on kohtaamassa aurinkotuulen tihentyneen alueen, joka näyttää suhteellisen voimakkaalta. Hiukkastiheys on jo kohonnut suunnilleen nelinkertaiseksi keskitiheydestä ja nopeus on hieman hitaampaa kuin tavallisesti. Tällä kerta tähän tihentymään liittyy jälleen IMF-kentän suunnan muutos etelästä pohjoiseen. Tihentymän jälkipuolella aurinkotuulen tiheys on voimakkaasti harventunut, jolloin tilanne vastaa sitä mitä kohdataan matalamman aktiivisuuden aikoina korona-aukkojen muodossa.

Yöt 9./10., 10./11.  ja 11./12. ovat tavanomaisia revontuliöitä. Revontulia nähtäneen Lapissa ja Pohjois-Suomessa ja Keski-Suomessa ne ovat mahdollisia. Pilvisyystilanteen ollessa selkeä myös etelämpänä on ajoittain mahdollista nähdä himmeitä ja lähes värittömiä revontulivöitä. Kamerankuvissa värit tietysti tulevat näkyviin. Värittömyys johtuu tietysti silmämme värinäkemisen suhteellisen korkeasta kynnyksestä valovoimakkuuden suhteen. Tästä syystä etenkin valosaasteisilla alueilla revontulien tunnistamisessa voi olla vaikeuksia.