Voimakas flarepurkaus

NASAn SDO-satelliitin ottama kuva voimakkaasta
flaresta. Kuva NASA/SDO.

Eilen koettiin harvinainen tapahtuma nyt jo päättymistään lähestyvän auringonpilkkujakson 24 aikana. Kello 15.02 maksiminsa saanut flarepurkaus saavutti voimakkuuden X9,33. Historiassa täytyy mennä taaksepäin aina toukokuun 5 päivään vuonna 2015, ennen kuin kohdataan edellinen X-luokan flare (voimakkuus X2,7). Vieläkin kauempaa historiasta täytyy etsiä eilisen purkauksen ylittävä flare. Sellainen löytyy syyskuun 7 päivältä vuonna 2005, jolloin tapahtunut flare oli voimakkuudeltaan X17,0.

Eilinen purkaus johti myös voimakkaan CME-pilven syntyyn, ja sen etenemissuunta on kohti maapalloa. Pääosa pilvestä ohittaa maapalon eteläsuunnassa, mutta osa pilvestä kohtaa maapallon magneettikentän alle kahden vuorokauden kuluessa.

Ennen isoa purkausta eilen koettiin toinenkin flare. Kello 12.10 Suomen aikaa Auringossa purkautui flare jonka voimakkuudeksi määriteltiin X2,2. Tämä purkaus ei kuitenkaan aiheuttanut CME-pilven syntymistä.

Aktiivinen alue 2673 on edelleen hyvin sijoittunut Auringon pinnalle siinä mielessä, että jos siellä tapahtuu voimakkaita flarepurkauksia, kuten on hyvin mahdollista, purkausten vaikutus on lähes välitön maapallon magneettikentässä. Jos purkauksia tapahtuu, mahdollisten CME-pilvien törmäys maapallon magneettikenttään on myös mahdollista ja sitä tietä myös voimakkaat magneettiset myrskyt (G2) ovat jopa todennäköisiä.

Aikaisempi ja hieman heikompi flare sai aikaan kuvassa näkyvän
kohinan. Kohina johtuu lähes valonnopeuteen kiihtyneiden
protonien törmäämisestä kameran sensoreihin. Kuva NASA/SDO.

 

 

Revontuliennuste 6.9.–9.6.2017

Revontulikoronan näkyminen saattaa olla mahdollista
lähes koko Suomessa 6./7.9. välisenä yönä.
Kuva © Kari A. Kuure.

Auringon aktiivisuus on tähän aamuun asti ollut vähäistä. Auringonpilkkuryhmistä kasi on paljain silmin näkyviä ja toisessa (AR12673) niistä tapahtui voimakas flarepurkaus tänään kello 9 jälkeen UT aikaa. Flare-purkaus oli kaksiosainen ja sen voimakkuus oli vihintäänkin X2,2 . Uusi  voimakas purkaus tapahtui tänään kello 15 Suomen aikaan ja sen voimakkuus oli noin X9,33. Purkausten aikaansaamat nopeat protonit saavuttivat maapallon magneettikentän parissa kymmenessä minuutissa.

Pilkkujen asema on hyvin otollinen ja vuorokausien 4./5.9. (UT-aikaa) vaihteessa tapahtui CME-purkaus  ja sen aiheuttama CME-pilvi osuu maapallon magneettikenttään tänä iltana.

Lähiavaruuden magneettikenttä on ollut viimepäivinä voimakkaan protonipommituksen kohteena ja edellisinä päivinä hieman heikommat flarepurkaukset ovat kohottaneet protonivuon suhteellisen korkeaksi (200 pfu), normaaliarvon ollessa jossakin 0,5 pfu tietämillä. Samanaikaisesti elektronivuo on ollut korkeahko (5.9.) 3776 pfu ja aurinkotuulen nopeus 629 km/s.

Ennuste

Sekä protonien määrä ja CME-pilven saapuminen saa aikaan voimakkaan häiriötilan maapallon magneettikentässä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan vielä tämän illan aikana arvoon Kp=7, joka voi merkitä jopa G3-luokan magneettista myrskyä. Myrsky jatkuu aamuun asti ja seuraavien öiden aikana magneettikenttä on edelleen aktiivinen ja häiriintyneessä tilassa.

Yö 6./7.9. todennäköisesti voimakkaita revontulia nähdään koko maassa ja revontulien mahdollisuus on suuri myös Baltiassa ja pieni todennäköisyys revontulien näkymiseen on myös Itämeren etelärannalla. Koko Suomen alueella revontulia pitäisi näkyä heti riittävän pimeyden laskeuduttua, Baltiassa jouduttaneen odottelemaan lähemmäksi puoltayötä. Suomessa revontulia näkynee aina aamuhämärään asti.

Yöt 8./9. ja 9./10.9. ovat revontuliöitä kokomaassa suurella todennäköisyydellä. Magneettinen rauhattomuus on laskenut ennustejakson ensimmäisestä yöstä (Kp-indeksi kohoaa arvoon Kp=4 molempina öinä), mutta toisena yönä maapallon lähiavaruuteen joutuu CME-pilven jälkipuoliskon harventuneen aurinkotuulen alue. Hiukkasnopeus on korkeahko ja tilanne muistuttaa korona-aukon aikaansaamaa lähiavaruuden tilaa. Näin ollen revontulet ovat hyvin todennäköisiä koko maassa, joskin ensimmäisen yön revontulien kirkkauteen ja aktiivisuuteen ei ehkä päästä.

Revontuliennuste 28.8.–31.8.2017

Syyskauden ensimmäiset revontule näkyivät
Tampereen ursan sääkameroissa. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä viimeksi kuluneen vuorokauden aikana. Aktiivisella alueella  AR 12671 tapahtui pieni, C6-luokan flare-purkaus kello 18.16 Suomen aikaa. Sen lähettämät nopeat protonit yhdessä korona-aukon kanssa vaikuttivat siihen, että huolimatta matalasta Kp-indeksin arvosta (Kp=3) himmeitä ja rauhallisia revontulia nähtiin koko Suomessa etelärannikkoa myöten. Revontulia tallentui Tampereen Ursa revontulikameraan aina kello 2.30 asti.

Geomagneettinen kenttä oli rauhattomassa tilassa. IMF-kentän pohjois-eteläsuuntainen komponentti saavutti Bz=-9 nT. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 399 km/s ja hiukkastiheys oli kohtuullisen suuri 8019 pfu.

Ennuste

Auringon aktiivisuuden odotetaan pysyttelevän matalana ja C-luokan flaret ovat mahdollisia, voimakkaampien (M-luokka) purkaukset ovat epätodennäköisiä lähivuorokauden aikana. Maapallon magneettikentän odotetaan pysyttelevän rauhaton tilassa parin vuorokauden ajan ja ennustejakson kolmantena yönä se mahdollisesti aktivoituu hieman.

Yöt 28./29. ja 29./30. Kp-indeksin ennustetaan saavuttavan suurimman arvon Kp=3. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen. Jos revontulia näkyy, niin ne ovat lähinnä rauhallisia ja himmeähköjä vöitä. Pohjois-Suomessa ja Lapissa reposiin voi syntyä himmeiden säteiden muodostumista. Koronan näkyminen Lapissa on mahdollista. Etelärannikolla kamera voi tallentaa himmeitä revontulia mutta paljain silmin niitä voi olla vaikea nähdä.

Yö 30./31. Kp-indeksin odotetaan kohoavan arvoon 4 ja arvo 3 saavutetaan jo iltapäivällä. Toteutuessaan revontulia voidaan nähdä heti illan pimentyessä Lapissa ja Pohjois-Suomessa. Keski- ja Etelä-Suomessa revontulia nähtäneen aamupuolella yötä. Lapissa revontulet ovat kohtuullisen kirkkaat, niissä esiintyy säteiden muodostumista ja korona on mahdollinen. Keski-Suomessa revontulissa voi näkyä heikkoja säteitä. Etelä-Suomessa ja etelärannikolla revontulet ovat himmeitä ja rauhallisia vöitä.

Syyskuun alkupäivinä maapallon avaruussäähän vaikuttaa Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottuva korona-aukko, jonka magneettinen suunta on positiivinen (etelään). Se mahdollistaa hyvin nopeitten aurinkotuulen hiukkasten tunkeutumisen maapallon magneettikenttään ja sitä tietä sitten revontulien näkymisen. Näin ollen maapallon magneettikenttä pysyttelee rauhattomuuden ja aktiivisuuden välillä ja jopa pieni magneettinen myrsky (G1) voi olla mahdollista.

Pitkäaikainen revontuliennuste 20.8.–9.9.2017

Kp- ja Ap-indeksin ennuste. Piiros © Kari A. Kuure.

Viimepäivien magneettinen rauhattomuus on laatumassa, joka kestää aina kuukauden viimeisimpiin päiviin asti. Elokuun 30 päivänä Kp- ja plantaarisen Ap-indeksin arvot kohoavat ja Kp-indeksi saavuttaa seuraavana päivän arvon 5. Tämä merkitsee G1-luokan magneettista myrskyä, joka kuitenkin laantuu nopeasti rauhattomuudeksi. Syyskuun 3 päivänä episodi on ohi ja magneettikenttä saavuttaa tavanomaisen rauhallisen tilan.

Revontulien todennäköisyys on suurin elokuun 30 päivästä aina syyskuun 2. päivään. Jos ennuste toteutuu, rauhallisia revontulia nähtäneen koko maassa. Jos Kp-indeksin arvo jää ennustettua heikommaksi, revontulia nähdään vain Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Indeksit

Kp-indeksin laskennassa käytetään 17 magneettisen mittausaseman havaintoja kolmen tunnin välein. Kunkin aseman mittaustulos käsitellään siten, että ne ovat yhteismitallisia ja niistä voidaan muodostaa planetaarinen K-indeksi eli Kp-indeksi. Planetaarinen A-indeksi on Frederickburg (Virginia, USA) ja College (Alaska, USA)magneettisia mittaustietoja kolmen tunnin jaksoissa. Mittauksissa käytetään magneettikentän vaihtelun amplitudia (K-indeksi). A-indeksin kuvaa magneettikentän vaihtelun maksimaalista amplitudia ja mittaustuloksista muodostetaan planetaarinen A-indeksi eli Ap-indeksi.

Kp-indeksin asteikko on kymmenportainen 0–9 ja sen ennustettua arvo voidaan käyttää arvioimaan lähituntien avaruussäätä ja maallikkoja kiinnostava revontulien näkyvyyttä. Kullekin paikkakunnalle voidaan määrittää magneettisen leveyspiirin mukainen likimääräinen pienin Kp-indeksin arvo, joka vähintään täytyy saavuttaa, jotta revontulia näkyisi. Suomessa etelä-rannikolla Kp-indeksin arvo täytyisi olla vähintään 4, Keski-Suomessa vähintään 3 ja Pohjois-Suomessa 2. 

Lapissa revontulia voidaan nähdä lähes jokaisena selkeänä yönä, joten suurempi Kp-indeksin arvo yleensä merkitsee näyttävämpiä revontulia. Näistä kahdesta indeksistä Ap-indeksi on herkempi osoittamaan kehityksen suunnan ja sen perusteella voidaan arvioida miten revontulien näkyminen on kehittymässä seuraavien tuntien ja vuorokausien aikana.

Revontulikausi on korkattu

Viime päivinä tai pikemmin öinä on selkeillä alueilla nähty jonkin verran revontulia. Se on ollut odotettuakin, sillä elokuun yöt ovat pimentyneet jo riittävästi lähes koko Suomessa. Aivan Pohjois-Lapissa on vielä sen verran valoisaa yön pimeimpinä hetkinä, että revontulien näkyminen ei vielä ole mahdollista. Mutta tämä tilanne korjaantuu siellä aivan muutamassa vuorokaudessa.

Viime vuorokausien magneettikentän rauhattomuuteen ja pieniin magneettisiin myrskyihin on ollut pääsyy Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottunut korona-aukko, jolla on ollut positiivinen suunta. Maahan asti ulottuva korona-aukon magneettikenttä kytkeytyy Maan magneettikenttään ja varattujen hiukkasten pääsy mahdollistuu vaikka hiukkasten määrä on ollut vähäinen (1170 pfu) mutta nopeus tavallista vauhdikkaampi (685 km/s). Tämä tilanne alkaa kuitenkin olla ohi mutta magneettikenttä on vielä rauhaton muutaman vuorokauden ajan.

Ennuste

Vaikka magneettikentän myrskyisyys on rauhoittumaan päin, parina seuraavana yönä odotetaan Kp-indeksin kohoavan arvoon 4.

Toteutuessaan himmeitä revontulia voitaneen nähdä koko maassa lähinnä aamupuolella yötä. Pohjois-Lapissa vaalea yötaivas syö hieman revontulien kirkkautta.

Ei revontuliennusteita kesän aikana

Emme julkaise revontuliennusteita touko–elokuussa. Jatkamme ennusteiden julkaisemista syyskuussa ja vain erittäin voimakkaan magneettisen myrskyn sattuessa elokuun puolivälin jälkeen.

Pitkäaikainen Kp-indeksiennuste toukokuulle

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän ennustejakson alkupuolella korkeahkona. Jos ennuste toteutuu, revontuline näkyminen on mahdollista niillä alueilla, joissa vielä on riittävän pimeää. Kesäkauden valoista yöt kuitenkin laajenevat kohti etelää, joten revontulien näkymisalue kapenee koko toukokuun ajan. Toukokuun puolivälin jälkeen ennustetaan taas korkeita Kp-indeksin lukuja, mutta revontulien näkyminen jopa Etelä-Suomessa lienee mahdotonta vaalea yötaivaan vuoksi. Ainoastaan korkeimpien Kp-indeksin arvojen toteutuessa, revontulia voitaneen nähdä Balttiassa.

Revontulien sijaan Etelä-Suomessa alkaa hohtavien yöpilvien kausi. Ensimmäiset Etelä-Suomessa tehdyt havainnot yöpilvistä on tehty perinteisesti toukokuun loppupuolella ja luultavasti näin tapahtuu tänäkin vuonna. Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen yöpilvihavaintoja jouduttaneen odottamaan heinä- ja elokuulle.

Revontuliennuste 25–28.4.2017

Vaalea taustataivas syö revontulien kirkkautta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 798 km/s mutta on sen jälkeen ollut selkeässä laskussa. Hiukkastiheys on ollut maksimissaan noin 12 ppcm3 mutta vaihtelu on ollut voimakasta ja hyvin äkillistä. 

IMF-kentän maksimi on ollut Bt=6,11 nT ja Bz-kentän etelänsuuntainen maksimi Bz=-5,32 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä saavutti huikean maksimin 54 298 pfu. NOAAn Kp-indeksin maksimiarvo on ollut Kp=4.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa koko ennustejakson ajan laajahko korona-aukko. Aukossa hiukkastiheys pysyttelee matalana (< 5 ppcm3) ja hiukkasten nopeus korkeahkona (> 550 km/s).  Vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä ei vielä ole purkautunut tavanomaiselle tasolleen, joten magnetosfäärin tila on hyvin epävakaa.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimiarvon Kp=5, joten G1-luokan lyhytkestoinen magneettinen myrsky on mahdollinen. Elektronien määrä purkautuu, revontulia voidaan nähdä Suomessa kaikkialla missä on ko. ajankohtaa riittävän pimeää. Keski-Suomessa revontulet voivat olla loimuavia ja säteitä muodostua. Etelä-Suomessa ja etelärannikolla himmeät ja rauhalliset revontulet ovat mahdollisia. Revontulet ovat kirkkaimmillaan juuri ennen aamuhämärän alkamista.

Yö 27./28. Kp-indeksin odotetaan olevan maksimiarvossaan Kp=4. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomessa ja jossain määrin myös Etelä-Suomessa. Vapaiden elektronien määrä on todennäköisesti purkautunut tavanomaiseksi kahtena edellisenä yönä, joten kovin kirkkaita roihuja ei taivaalla nähtäne.

Revontuliennuste 21.–24.4.2017

Himmeät revontulet ovat mahdollisia ennustejakson aikana.
Kuva © TAmpereen Ursa.ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden (20.4.) aikana maapallon magneettikenttä koki huomattavan voimakkaan magneettisen myrskyn. Myrskyn luokitus oli G2 ja Kp-indeksin lukema oli 6. Taivaan vahtiin ei kuitenkaan ole tullut havaintoja revontulista ko. aikana johtunee siitä, että huippulukemat saavutettiin vasta aamun aikana. Myrskyn alkaessa vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä oli matala (546 pfu), joten revontulia ei liene näkynyt missään päin maapalloa muualla kuin kapealla vyöhykkeellä Kanadassa ja sielläkin hyvin lyhyen aikaa.

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 657 Km/s hyvin lyhytaikaisena piikkinä. Muutoin tuulennopeus on ollut alle 600 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut maksimissaan noin 11 ppcm³ ja on pudonnut sen jälkeen noin 2 ppcm³.

IMF-kentän maksilukema 10,7 nT ja Bz-komponetin etelänsuuntainen maksimi -5,8 nT. Kenttävoimakkuus on suurimman huipun jälkeen laskenut arvoon 4,7 nT.

Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan 21./22. yönä maksimissaan arvoon 3. Seuraavana yönä 22./23. Kp-indeksi kohonnee arvoon 4, jonka jälkeen päivän 23. aikana indeksi kohoaa edelleen, jopa arvo 6 on mahdollinen. Tämän jälkeen yö 23./24. indeksin arvon pysyttelee arvossa 5.

Yö 21./22. tulee olemaan rauhallinen. Vähäinen vapaiden elektronien määrä enteilee vain himmeitä revontulia Pohjois-Lappiin. Elektronien määrä kuitenkin voi kohota tavanomaiseen tiheyteen koska maapallo kohtaa aurinkotuulen kapean tihentymän. Jos näin käy, revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja himmeitä kaaria Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulivaloa voi jäädä kameran herkkien kennojen saaliksi.

Yö 22./23. on edellistä parempi revontuliyö. Päivän 22. aikana aurinkotuulen hiukkastiheys saavuttaa maksimin (~15 ppcm³) ja se putoaa seuraavan yön aikana. Tapahtumasta seuraa magneettinen häiriötila ja revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomea myöten. Keski-Suomessa näkyvät revontulet ovat himmeitä ja Etelä-Suomessa revontulivaloa voitaneen tallentaa kameroilla.

Yö 23./24. himmeät revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Lapissa revontulien näyttävyyttä heikentää vaalea yötaivas. Parhaimmat tulet nähtäneen Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpänä hetkenä. Etelärannikolla voitaneen nähdä himmeä revontulikaari heti puolen yön jälkeen.

Häivähdys revontulista

Viime yö oli osittain selkä ja se mahdollisti himmeä revontulikaaren näkymisen Tampereen taivaalla. Ennen aamuhämärän alkua taivaalla näkyneet revontulet loimusivat ja näkyvissä oli selkeää säteiden muodostumista. Revontulien monimuotoisuudesta huolimatta niiden kirkkaus oli vähäistä ja paljain silmin lähes näkymättömissä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tampereen Ursa sääkamerakuvia voi katsella lähes reaaliaikaisesti osoitteessa

http://www.ursa.fi/yhd/tampereenursa/

Kuvat päivittyvät parin minuutin välein!