Pitkäaikainen revontuliennuste 22.4. –18.5.2019

Pitkäaikainen Kp-indeksin ennuste on enimmäkseen vaihteleva, indeksin arvo sijoittuvat arvojen 2 –4 väliin. Mutta selkeää aktiivista kautta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä indeksin arvojen nousu ja laskua ovat hyvin nopeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maapallon magneettikenttä on enimmäkseen rauhattomassa tilassa ja satunnaisia, hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä lähinnä Pohjois-Suomessa.

Ennustejaksolla koetaan vähäisiä magneettisia häiriötiloja, jotka saattavat synnyttää himmeitä revontulia.Kuva © Kari A. Kuure.

Revontulibongareiden tulisi olla valmiina 27. päivän iltana ja seuraavana yönä, sillä silloin on pieni mahdollisuus revontulille. Tilanne toistuu 1. ja 2. päivä toukokuuta ja vielä hyvin lyhyt aktiivinen kausi koetaan 7. toukokuuta. Tämän jälkeen näyttäisi seuraavan pidempi ja hyvin rauhallinen jakso ennustuskauden loppuun.

Revontulikausi

Yön hämäryys lisääntyy nopeasti kevään kuluessa. Kuvassa Tampereen hämärän kehittyminen, mitä tummempi väri, sitä pimeämpää on. Pystyakselilla on kellonaika ja vaaka-akselilla päivät vuoden alusta sen loppuun. Kuva © Kari A. Kuure.

Suomi on pohjois-etelä -suunnassa pitkä maa, kuten kaikki tietävät. Tämä näkyy monissa luonnonilmiöissä hyvin selvästi. Alla olevassa taulukossa on revontilikausi eri paikkakunnilla. Revontulikaudeksi on tässä laskettu ne yöt, jolloin Auringon etäisyys horisontin alapuolella on vähintään 6° eli ollaan vähintään nauttisessa hämärässä. Päivämäärät ilmoittavat viimeisen (revontulikausi päättyy) ja ensimmäisen (kausi alkaa) nauttisen hämärän yöt.

Utsjoki 16.8. – 28.4.

Inari 13.8. – 1.5.

Saariselkä 3.5.

Sodankylä 7.8. – 6.5.

Rovaniemi 4.8. – 10.5.

Kemi 1.8. – 13.5.

Oulu 29.7. – 16.5.

Kajaani 25.7. – 19.5.

Kuopio 19.7. – 26.5.

Jyväskylä 15.7. – 30.5.

Tampere 8.7. – 5.6.

Helsinki  

Helsingissä Aurinko on keskikesälläkin enemmän kuin 6° horisontin alapuolella yön pimeimpään aikaan.

Hämärän voi ottaa huomioon revontulien näkyvyyttä arvioitaessa siten, että Kp-indeksin tavanomaisen indeksin lukuarvoon (missä revontulet talvella näkyvät) lisätään arvo 1 tai 2 riippuen hämärän asteesta (nauttinen tai porvarillinen hämärä). Esimerkiksi jos Helsingissä Kp-indeksin lukema on pitänyt olla 4 tai 5 revontulien näkymiselle, niin kesäyön hämäryydessä indeksin arvon täytyy olla 5 tai 6 ennen kuin voi odottaa näkevänsä revontulia. 

Hämärän eri asteet riippuvat Auringon etäisyyskulmasta horisontin alapuolella. Porvarillinen hämärä on kun Aurinko on 0 –6°, nauttinen hämärä 6–12° ja astronominen hämärä 12–18° horisontin alapuolella. Kun Auringon etäisyys on enemmän kuin 18° horisontin alapuolella, vallitsee pimeys. Kuva Wikimedia Commons.