Revontuliennuste 31.8. –2.9.2019

Tampereen Ursan revontulikamerat tallensivat himmeitä ja rauhallisia revontulia koko aamuyön ajan, kunnes aamu alkoi valjeta. Valitettavasti pohjoiseen suunnattu Yönsilmä-kamera oli huollossa, joten kovinkaan kauniita teknisesti vähemmän laadukkailla kameroilla ei saatu. Revontulet eivät myöskään olleet kirkkaita, sillä maapallon magneettikentässä olevien energisten elektronien määrä oli selvästi tavanomaista vähäisempi.

Kp-indeksin ennusteet ovat muuttuneet hieman eiliseltä päivältä, joten uusi ennuste on paikallaan.

Ennuste

Yö 31./1. tulee olemaan hyvin aktiivinen. Kp-indeksi kohoaa jo iltapäivällä Suomen aikaa lukemaan 4 ja illalla lukemaan 5. Vuorokauden vaihduttua aamun tunteina Kp-indeksin odotetaan kohoavan jo lukemaan 6.

Kp-indeksin kasvu johtuu maapallon kohtaaman aurinkotuulen nopeuden kasvusta, joka liittyy korona aukon reunan ilmiöihin. Muutokset aurinkotuulen nopeudessa ja tiheydessä muuttavat myös magneettikenttään kohdistuvaa dynaamista painetta ja siten myös magneettikentän muoto muuttuu.

Energisten elektronien määrä näyttää edelleen pysyttelevän vähäisenä, joten voimakkaasta magneettisesta myrskystä huolimatta revontulet eivät välttämättä ole kovinkaan kirkkaita. Tästä huolimatta niitä pitäisi näkyä koko maassa.

Kp-indeksi alenee hitaasti päivän valjettua lähes normaalina pidettävään arvoon 3.

Yö 1./2. on jo paljon edellistä yötä rauhallisempi. Kuin muistona menneestä myrskystä Kp-indeksin odotetaan kohoavan korkeimpaan lukemaan 4 yön aikana. Korkeimmat lukemat saavutettaneen jälleen aamuyön aikana. Indeksin arvo riittäisi periaatteessa revontulien näkymiseen koko maassa, mutta jos energisten elektronien määrä pysyy alhaisena (kuten on luultavaa), etenkin Etelä-Suomessa revontulet voivat olla hyvin himmeitä. Muuallakin ne ovat hyvin rauhallisia ja säteiden muodostuminen on hyvin maltillista.

Yö 2./3. on edellisen kaltainen. Kp-indeksi pysyttelee lukemassa 3, jolloin revontulia nähtäneen Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa kamerat voivat tallentaa hieman viherrystä pohjoisella taivaalla.

Revontuliennuste 30.8. – 1.9.2019

SWPC, eli Space Weather Prediction Center on antanut magneettisesta myrskystä varoituksen 31.9./1.9. yölle. Magneettinen häiriö aiheutuu maapalloon kohdistuvasta korona aukosta. Aukko ei ole suuren suuri, joten mahdollisen myrskyn kesto jää muutamaan tuntiin. Revontulien näkyvyyttä voi himmentää se, että vapaita energisiä elektroneja on tällä hetkellä maapallon magneettikentässä tavanomaista pienempi määrä.

Tampereen Ursan tähtitornilla olevat revontulikamerat tallensivat muutama yö sitten
tällaisia revontulia. Visualisesti nämä revontulet olivat vaikeasti havaittavia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Ennuste

Yö 30./31.  on suhteellisen rauhallinen. Kp-indeksin odotetaan kohoavan enintään lukemaan 3. Tässä tilanteessa kameran havaitsemia revontulia voi esiintyä Keski-Suomen leveyksille asti, mutta visualihavaintoja niistä voitaneen tehdä vain Pohjois-Suomessa.

Yö 31./1. on sitten se ennustettu magneettisen myrskyn yö. Kp-indeksin odotetaan kohoavan jo alkuillasta lukemaan 4 ja sen jälkeen edelleen lukemat 5 ja 6 aamuyön tunteina. Tämän jälkeen indeksin odotetaan rauhoittuvan hiljalleen lukemaan 3. Jos vapaita elektroneja olisi magneettikentässä normaali määrä, näin suuri magneettinen myrsky aiheuttaisi voimakkaita revontulia koko maassa syyskuun 1. päivän aamun tunteina. Revontulien näyttävyyttä ei himmentäisi edes kuutamo, sillä uusikuu oli 30. päivänä.

Yö 1./2. on jonkin verran rauhaton edellisen yön myrskyn jäljiltä. Kp-indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 4, joka mahdollistaisi revontulien näkymisen koko maassa. Etelä-Suomessa tosin revontulet ovat suhteellisen himmeitä ja parhaiten havaittavissa kameran avulla.

Pitkäaikainen ennuste ei tämän episodin jälkeen lupaile juuri mitään. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän matalissa lukemissa (<2) syyspäiväntasaukseen asti.

Pitkäaikainen revontuliennuste 26.8. – 21.9.2019

Syyskausi on pyörähtämässä käyntiin ja on aika laatia revontuliennusteita. Tampereen Ursan sääkameroissa ensimmäiset, hyvin himmeät, revontulet on jo nähty.

Geomagneettinen ennuste kertoo tulevasta magneettisesta myrskystä 1. syyskuuta. Kuva © Kari A. Kuure.

Tuleva neljä viikkoa näyttää muodostuvan hyvin rauhalliseksi, eletäänhän Auringon aktiivisuus minimiä. Siitä huolimatta syyskuun 1. päivänä näyttää syntyvän sen verran voimakas magneettinenhäiriö, että taivaalla voi revontulia näkyä koko maassa. Kp-indeksin odotetaan nousevan lukemaan 6, joka merkitsee G2-luokan magneettista myrskyä. Tämä purkaus näyttää syntyvän maapalloon kohdistuvan korona-aukon vaikutuksesta ja jäävän lyhytaikaiseksi ja toistaiseksi ainoaksi.

Revontuliennuste 30.4. –3.5.2019

Auringon aktiivisuus on vähäistä ja Maan magneettikenttä on suhteellisen vakaassa tilassa koko ennustejakson ajan.

Ennuste

Yö 30./1. on hyvin rauhallinen. Kp-indeksin lukema pysyttelee lukemissa 1–2. Näin ollen revontulia ei nähdä missään Suomen alueella.

Yö 1./2. on edellistä aktiivisempi. Kp-indeksi saattaa nousta lukemaan 4 yön pimeimpien tuntien ajaksi, jolloin himmeitä revontulia on mahdollisuus nähdä Keski-Suomessa. Muualla revontulia tuskin nähdään.

Yö 2./3. on jo edellistä yötä rauhallisempi, joten revontulille Keski-Suomessa on hyvin pieni mahdollisuus.

Tämä ole kevään viimeinen revontuliennuste, ennusteet jatkuvat elokuun loppupuolella, ellei mitään merkittävää avaruussäässä tapahdu.

Pitkäaikainen revontuliennuste 29.4 –25.5.2019

Toukokuu näyttää olevan täysin revontuleton kuukausi, sillä Kp-indeksin ennuste ei lupaile juuri ollenkaan mahdollisuuksia revontulien näkymiselle.

Ennustejakson aikana ei juurikaan näy revontulia. Kuva © Kari A. Kuure.

Toukokuun alkupuolella magneettikenttä on jonkin verran rauhaton, Kp-indeksin lukemat pysyttelevät enimmäkseen lukeman 3 tietämillä. Ainoastaan toukokuun 6./7. yönä voi olla pieni mahdollisuus himmeille revontulille lähinnä Keski-Suomessa. Sen jälkeen magneettikentässä ei odoteta merkittäviä ja revontulia mahdollistavia häiriöitä koko ennustejakson aikana.

Tämä oli kevään viimeisin pitkäaikainen ennuste. Seuraavan kerran pitkäaikainen ennuste julkaistaan elokuun loppupuolella.

Revontuliennuste 27. –30.4.2019

Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla on hajanainen, pienten korona-aukkojen alue, joka ei kuitenkaan vaikuta kovinkaan voimakkaasti maapallon lähiavaruuden avaruussäähän.

Ennuste

Aurinkotuulen hiukkastiheys vaihtelee jonkin verran mutta merkittäviä muutoksia ei nykyiseen tilanteeseen lähivuorokausina ei ole tulossa. Aurinkotuuli pysyttelee sekin noin 500 km/s nopeudessa koko ennustejakson ajan.

Yöt 27./28., 28./29. ja 29./30. ovat rauhallisia. Kp-indeksin lukema vaihtelee vähän lukeman 3 alapuolella. Näin ollen revontulia ei ole odotettavissa niillä alueilla, joilla niiden näkyminen yön pimeimpänä hetkenä olisi mahdollista.

Revontuliennuste 24.–27.4.2019

Avaruussäähän vaikuttavia tapahtumia ei ole ollut viimevuorokausina. Näin ollen muutosta vakaaseen tilaan ei ole odotettavissa.

Ennuste

Yöt 24./25., 25./26. ja 26./27. ovat kaikki hyvin rauhallisia. Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän lukemien 2 ja 3 välissä. joten merkittäviä revontulia ei ole odotetavissa. Revontulien mahdollisuus on vähäinen muualla kuin Lapissa ja Pohjois-Suomessa, joilla alueilla mahdolliset revontulet ovat hyvin himmeitä ja peittyvät helposti yötaivaan kirkkauteen.

Pitkäaikainen revontuliennuste 22.4. –18.5.2019

Pitkäaikainen Kp-indeksin ennuste on enimmäkseen vaihteleva, indeksin arvo sijoittuvat arvojen 2 –4 väliin. Mutta selkeää aktiivista kautta ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä indeksin arvojen nousu ja laskua ovat hyvin nopeita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että maapallon magneettikenttä on enimmäkseen rauhattomassa tilassa ja satunnaisia, hyvin himmeitä revontulia voidaan nähdä lähinnä Pohjois-Suomessa.

Ennustejaksolla koetaan vähäisiä magneettisia häiriötiloja, jotka saattavat synnyttää himmeitä revontulia.Kuva © Kari A. Kuure.

Revontulibongareiden tulisi olla valmiina 27. päivän iltana ja seuraavana yönä, sillä silloin on pieni mahdollisuus revontulille. Tilanne toistuu 1. ja 2. päivä toukokuuta ja vielä hyvin lyhyt aktiivinen kausi koetaan 7. toukokuuta. Tämän jälkeen näyttäisi seuraavan pidempi ja hyvin rauhallinen jakso ennustuskauden loppuun.

Revontulikausi

Yön hämäryys lisääntyy nopeasti kevään kuluessa. Kuvassa Tampereen hämärän kehittyminen, mitä tummempi väri, sitä pimeämpää on. Pystyakselilla on kellonaika ja vaaka-akselilla päivät vuoden alusta sen loppuun. Kuva © Kari A. Kuure.

Suomi on pohjois-etelä -suunnassa pitkä maa, kuten kaikki tietävät. Tämä näkyy monissa luonnonilmiöissä hyvin selvästi. Alla olevassa taulukossa on revontilikausi eri paikkakunnilla. Revontulikaudeksi on tässä laskettu ne yöt, jolloin Auringon etäisyys horisontin alapuolella on vähintään 6° eli ollaan vähintään nauttisessa hämärässä. Päivämäärät ilmoittavat viimeisen (revontulikausi päättyy) ja ensimmäisen (kausi alkaa) nauttisen hämärän yöt.

Utsjoki 16.8. – 28.4.

Inari 13.8. – 1.5.

Saariselkä 3.5.

Sodankylä 7.8. – 6.5.

Rovaniemi 4.8. – 10.5.

Kemi 1.8. – 13.5.

Oulu 29.7. – 16.5.

Kajaani 25.7. – 19.5.

Kuopio 19.7. – 26.5.

Jyväskylä 15.7. – 30.5.

Tampere 8.7. – 5.6.

Helsinki  

Helsingissä Aurinko on keskikesälläkin enemmän kuin 6° horisontin alapuolella yön pimeimpään aikaan.

Hämärän voi ottaa huomioon revontulien näkyvyyttä arvioitaessa siten, että Kp-indeksin tavanomaisen indeksin lukuarvoon (missä revontulet talvella näkyvät) lisätään arvo 1 tai 2 riippuen hämärän asteesta (nauttinen tai porvarillinen hämärä). Esimerkiksi jos Helsingissä Kp-indeksin lukema on pitänyt olla 4 tai 5 revontulien näkymiselle, niin kesäyön hämäryydessä indeksin arvon täytyy olla 5 tai 6 ennen kuin voi odottaa näkevänsä revontulia. 

Hämärän eri asteet riippuvat Auringon etäisyyskulmasta horisontin alapuolella. Porvarillinen hämärä on kun Aurinko on 0 –6°, nauttinen hämärä 6–12° ja astronominen hämärä 12–18° horisontin alapuolella. Kun Auringon etäisyys on enemmän kuin 18° horisontin alapuolella, vallitsee pimeys. Kuva Wikimedia Commons.