Revontulikausi on korkattu

Viime päivinä tai pikemmin öinä on selkeillä alueilla nähty jonkin verran revontulia. Se on ollut odotettuakin, sillä elokuun yöt ovat pimentyneet jo riittävästi lähes koko Suomessa. Aivan Pohjois-Lapissa on vielä sen verran valoisaa yön pimeimpinä hetkinä, että revontulien näkyminen ei vielä ole mahdollista. Mutta tämä tilanne korjaantuu siellä aivan muutamassa vuorokaudessa.

Viime vuorokausien magneettikentän rauhattomuuteen ja pieniin magneettisiin myrskyihin on ollut pääsyy Auringon pohjoisnavalta keskileveyksille ulottunut korona-aukko, jolla on ollut positiivinen suunta. Maahan asti ulottuva korona-aukon magneettikenttä kytkeytyy Maan magneettikenttään ja varattujen hiukkasten pääsy mahdollistuu vaikka hiukkasten määrä on ollut vähäinen (1170 pfu) mutta nopeus tavallista vauhdikkaampi (685 km/s). Tämä tilanne alkaa kuitenkin olla ohi mutta magneettikenttä on vielä rauhaton muutaman vuorokauden ajan.

Ennuste

Vaikka magneettikentän myrskyisyys on rauhoittumaan päin, parina seuraavana yönä odotetaan Kp-indeksin kohoavan arvoon 4.

Toteutuessaan himmeitä revontulia voitaneen nähdä koko maassa lähinnä aamupuolella yötä. Pohjois-Lapissa vaalea yötaivas syö hieman revontulien kirkkautta.

Ei revontuliennusteita kesän aikana

Emme julkaise revontuliennusteita touko–elokuussa. Jatkamme ennusteiden julkaisemista syyskuussa ja vain erittäin voimakkaan magneettisen myrskyn sattuessa elokuun puolivälin jälkeen.

Pitkäaikainen Kp-indeksiennuste toukokuulle

Kp-indeksin ennustetaan pysyttelevän ennustejakson alkupuolella korkeahkona. Jos ennuste toteutuu, revontuline näkyminen on mahdollista niillä alueilla, joissa vielä on riittävän pimeää. Kesäkauden valoista yöt kuitenkin laajenevat kohti etelää, joten revontulien näkymisalue kapenee koko toukokuun ajan. Toukokuun puolivälin jälkeen ennustetaan taas korkeita Kp-indeksin lukuja, mutta revontulien näkyminen jopa Etelä-Suomessa lienee mahdotonta vaalea yötaivaan vuoksi. Ainoastaan korkeimpien Kp-indeksin arvojen toteutuessa, revontulia voitaneen nähdä Balttiassa.

Revontulien sijaan Etelä-Suomessa alkaa hohtavien yöpilvien kausi. Ensimmäiset Etelä-Suomessa tehdyt havainnot yöpilvistä on tehty perinteisesti toukokuun loppupuolella ja luultavasti näin tapahtuu tänäkin vuonna. Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen yöpilvihavaintoja jouduttaneen odottamaan heinä- ja elokuulle.

Revontuliennuste 25–28.4.2017

Vaalea taustataivas syö revontulien kirkkautta.
Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana aurinkotuulen nopeus saavutti maksimiarvon 798 km/s mutta on sen jälkeen ollut selkeässä laskussa. Hiukkastiheys on ollut maksimissaan noin 12 ppcm3 mutta vaihtelu on ollut voimakasta ja hyvin äkillistä. 

IMF-kentän maksimi on ollut Bt=6,11 nT ja Bz-kentän etelänsuuntainen maksimi Bz=-5,32 nT. Yli 2 MeV elektronien määrä saavutti huikean maksimin 54 298 pfu. NOAAn Kp-indeksin maksimiarvo on ollut Kp=4.

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa koko ennustejakson ajan laajahko korona-aukko. Aukossa hiukkastiheys pysyttelee matalana (< 5 ppcm3) ja hiukkasten nopeus korkeahkona (> 550 km/s).  Vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä ei vielä ole purkautunut tavanomaiselle tasolleen, joten magnetosfäärin tila on hyvin epävakaa.

Yöt 25./26. ja 26./27. Kp-indeksin odotetaan saavuttavan maksimiarvon Kp=5, joten G1-luokan lyhytkestoinen magneettinen myrsky on mahdollinen. Elektronien määrä purkautuu, revontulia voidaan nähdä Suomessa kaikkialla missä on ko. ajankohtaa riittävän pimeää. Keski-Suomessa revontulet voivat olla loimuavia ja säteitä muodostua. Etelä-Suomessa ja etelärannikolla himmeät ja rauhalliset revontulet ovat mahdollisia. Revontulet ovat kirkkaimmillaan juuri ennen aamuhämärän alkamista.

Yö 27./28. Kp-indeksin odotetaan olevan maksimiarvossaan Kp=4. Revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomessa ja jossain määrin myös Etelä-Suomessa. Vapaiden elektronien määrä on todennäköisesti purkautunut tavanomaiseksi kahtena edellisenä yönä, joten kovin kirkkaita roihuja ei taivaalla nähtäne.

Revontuliennuste 21.–24.4.2017

Himmeät revontulet ovat mahdollisia ennustejakson aikana.
Kuva © TAmpereen Ursa.ry.

Viimeksi kuluneen vuorokauden (20.4.) aikana maapallon magneettikenttä koki huomattavan voimakkaan magneettisen myrskyn. Myrskyn luokitus oli G2 ja Kp-indeksin lukema oli 6. Taivaan vahtiin ei kuitenkaan ole tullut havaintoja revontulista ko. aikana johtunee siitä, että huippulukemat saavutettiin vasta aamun aikana. Myrskyn alkaessa vapaiden yli 2 MeV elektronien määrä oli matala (546 pfu), joten revontulia ei liene näkynyt missään päin maapalloa muualla kuin kapealla vyöhykkeellä Kanadassa ja sielläkin hyvin lyhyen aikaa.

Aurinkotuulen maksiminopeus oli 657 Km/s hyvin lyhytaikaisena piikkinä. Muutoin tuulennopeus on ollut alle 600 km/s. Aurinkotuulen tiheys on ollut maksimissaan noin 11 ppcm³ ja on pudonnut sen jälkeen noin 2 ppcm³.

IMF-kentän maksilukema 10,7 nT ja Bz-komponetin etelänsuuntainen maksimi -5,8 nT. Kenttävoimakkuus on suurimman huipun jälkeen laskenut arvoon 4,7 nT.

Ennuste

Kp-indeksin ennustetaan kohoavan 21./22. yönä maksimissaan arvoon 3. Seuraavana yönä 22./23. Kp-indeksi kohonnee arvoon 4, jonka jälkeen päivän 23. aikana indeksi kohoaa edelleen, jopa arvo 6 on mahdollinen. Tämän jälkeen yö 23./24. indeksin arvon pysyttelee arvossa 5.

Yö 21./22. tulee olemaan rauhallinen. Vähäinen vapaiden elektronien määrä enteilee vain himmeitä revontulia Pohjois-Lappiin. Elektronien määrä kuitenkin voi kohota tavanomaiseen tiheyteen koska maapallo kohtaa aurinkotuulen kapean tihentymän. Jos näin käy, revontulia voitaneen nähdä Lapissa ja himmeitä kaaria Pohjois-Suomessa. Keski-Suomessa revontulivaloa voi jäädä kameran herkkien kennojen saaliksi.

Yö 22./23. on edellistä parempi revontuliyö. Päivän 22. aikana aurinkotuulen hiukkastiheys saavuttaa maksimin (~15 ppcm³) ja se putoaa seuraavan yön aikana. Tapahtumasta seuraa magneettinen häiriötila ja revontulia voitaneen nähdä Pohjois-Suomea myöten. Keski-Suomessa näkyvät revontulet ovat himmeitä ja Etelä-Suomessa revontulivaloa voitaneen tallentaa kameroilla.

Yö 23./24. himmeät revontulet ovat mahdollisia koko maassa. Lapissa revontulien näyttävyyttä heikentää vaalea yötaivas. Parhaimmat tulet nähtäneen Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpänä hetkenä. Etelärannikolla voitaneen nähdä himmeä revontulikaari heti puolen yön jälkeen.

Häivähdys revontulista

Viime yö oli osittain selkä ja se mahdollisti himmeä revontulikaaren näkymisen Tampereen taivaalla. Ennen aamuhämärän alkua taivaalla näkyneet revontulet loimusivat ja näkyvissä oli selkeää säteiden muodostumista. Revontulien monimuotoisuudesta huolimatta niiden kirkkaus oli vähäistä ja paljain silmin lähes näkymättömissä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Tampereen Ursa sääkamerakuvia voi katsella lähes reaaliaikaisesti osoitteessa

http://www.ursa.fi/yhd/tampereenursa/

Kuvat päivittyvät parin minuutin välein!

Revontuliennuste 18.–21.4.2017

Auringossa on kaksi korona-aukkoa (tummana näkyvät alueet),
joista oikealla oleva vaikuttaa lähivuorokausien avaruussähän.
Kuva NASA/SDO.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet B7.55-luokkaa.  Aktiivisia alueita ei Auringossa ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 320 km/s ja maksimi 330 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ ja se on ollut hienoisessa kasvussa.

IMF-kentän voimakkuus on vaihdellut voimakkaasti ja sen suurin arvo Bt=5 nT, Bz-komponentin suurin arvo on ollut Bz=-4  nT.

Kp-indeksin arvo on vaihdellut 0,33–2 välillä. Yli 2 MeV elektroneja on ollut kohtuullisesti (1717 pfu).

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa ennustejaksolla kapea korona-aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Kp-indeksin arvioidaan saavuttavan arvon 5 18./19. yön aamupuolella, arvon 4 öiden 19./20. ja 20./21. aikana.  

Yö 18./19. Kp-indeksin korkeasta arvosta ja mahdollisesta G1-luokan magneettisesta myrskystä huolimatta revontulien kirkkaus ja esiintymisalue voi jäädä heikommaksi kuin normaalisti vastaavassa tilanteessa, koska vapaita elektroneja on vähän. Lapissa revontulet voivat olla näkyviä vaaleasta yötaivaasta huolimatta. Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä voi näkyä himmeitä revontulia. Etelä-Suomessa yöt lyhyydestään huolimatta ovat vielä pimeitä, mutta revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat edelleen hyvin vähäisten revontulien aikaa. Pohjois-Lapissa voitaneen taivaalla nähdä revontulia mutta niiden kirkkaus jäänee vähäiseksi. Muualla revontulien näkyminen ei ole todennäköistä.

Revontuliennuste 15.–18.4.2017

Revontulet ovat mahdollisia. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon toiminta on ollut viimeksi kuluneen vuorokauden aikana hyvin rauhallinen: c-luokan flare-purkauksia ei esiintynyt. Aurinkotuulen nopeus oli maksimissaan 332,1 km/s ja hiukkastiheys oli lyhytaikaisesti 14 ppcm³. IMF-kentän kokonaisvuo oli suurimmillaan Bt=8 nT ja pohjoiseteläsuuntainen kentän komponentti eteläsuuntainen maksimi oli Bz=-6,23 nT. Yli 2 MeV elektroneja oli kohtalaisesti (2534 pfu).

Ennuste

Auringon aktiivisuudessa ei ole odotettavissa muutoksia. C-luokan flare-purkauksia ei ole odotettavissa hyvin suurella todennäköisyydellä. Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän ensimmäisen yön aikana lukemissa 2–3, ja toisena yönä sen odotetaan kohoavan lukemaan 4.  

Ennusteen kolmannen (17.4.) päivän aamupäivällä indeksin odotetaan kohoavan lukemaan 5 mutta laskevan ennen iltaan lukemiin 3–4 jossa arvossa se pysyttelee aamun asti.  Maapallo siirtyy 16. päivän aikana aurinkotuulen hiukkastiheydeltään harventuneelle alueelle, joka muutos voi aiheuttaa hieman magneettista epävakautta magneettikenttään.

Yö 15./16. on rauhallinen. Himmeitä revontulia näkynee lähinnä Lapissa ja Pohjois-Suomessa, Keski-Suomessa vähäistä revontulivaloa voi tallentua kameroiden herkille kuvakennoille. Etelämpänä revontulia tuskin nähtäneen.

Yö 16./17. näkyvien revontulien määrä hieman kasvaa edellisestä yöstä. Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat näkyviä mutta rauhallisia, jonkin verran esiintyy säteiden muodostumista. Keski-Suomessa rauhallinen revontulikaari on mahdollinen ja Etelä-Suomessa himmeä revontulikaari voi tallentua kameroiden kennoille.

Yö 17./18. voi olla ennustejakson aktiivisin. Lapissa revontulet voivat olla loimuavia ja värikkäitä. Pohjois- ja Keski-Suomessa revontulet voivat olla selkeästi näkyviä ja jonkin verran säteiden muodostumista voi esiintyä. Etelä-Suomessa rauhallinen revontulikaari on mahdollinen.

Himmeitä revontulia

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Viimeyönä vastoin ennustetta Kp-indeksi kohosi arvoon 3 ja sen myötä sitten Tampereella nähtiin, tai ainakin kameran kuvaan tarttui rauhallinen ja himmeä revontulikaari. Kaari oli näkyvissä aamuhämärään asti. Mahtoikohan kukaan nähdä omin silmin tämän revontulikaaren?

Revontuliennuste 12.–15.4.2017

Revontulien näkyminen ennustejaksolla on epätodennäköistä
koko maassa Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Siellä
revontulille on vähäinen mahdollisuus.
Kuva © Tampereen Ursa.ry.

Auringon aktiivisuus on viimeksi kuluneen vuorokauden aikana ollut hyvin vähäistä. Taustakohinasta erottuvaa flare-purkauksia ei ole tapahtunut, auringonpilkkuja sisältäviä aktiivialueita on vain yksi. 

Kp-indeksi on pysytellyt enimmäkseen arvojen 2–3 väillä. Aurinkotuulen nopeus on ollut maksimissaan 479,9 km/s, ja tiheys enimmäkseen arvossa 5 ppcm³. IMF-kentän voimakkuus oli maksimissaan Bt= 3,36 nT pohjois-eteläsuuntaisen komponentti eteläsuuntainen maksimi oli Bz=-1,2 nT.

Ennuste

Maapallo kohtaa aurinkotuulen tihentymän 12./13. vuorokausien vaihtuessa. Kohtaamisen jälkeen hiukkastiheys kaksinkertaistuu ja aurinkotuulen nopeus hieman putoaa. Kohtaaminen voi aiheuttaa vähäistä rauhattomuutta maapallon magneettikentässä mutta Kp-indeksin odotetaan kohoavan korkeintaan arvoon 3. Kohtaamisen jälkeen tilanne rauhoittuu nopeasti ja Kp-indeksi laskee arvoon 2 ja hieman myöhemmin arvoon 1. Tilanteen odotetaan pysyttelevän muuttumattomana, joskin aurinkotuulen tiheyden odotetaan hieman vähenevän ennustejakson lopulla.

Yö 12./13. Rauhallisia ja himmeitä revontulia nähtäneen Lapissa. Tosin vaalenneet yöt syövät revontulien näyttävyyttä ja kaikkein himmeimmät reposet eivät näy. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähtäneen tai ne näkyvät korkeintaan kameran kuvissa.

Yöt 13./14. ja 14./15. ovat rauhallisia, revontulien näkyminen ei ole todennäköistä missään Suomen alueella. Pohjois-Lapissa reposet voivat olla niin himmeitä, että niitä tuskin erottaa taustataivaalta tai visuaalisesti havaittuna ne ovat ”harmaita”. ”Harmaus" johtuu siitä, että silmien värinäkemisen kynnys ei ylity, kamerakuvista selviää helposti se, että värit ovat edelleen olemassa.