Revontuliennuste 18.–21.4.2017

Auringossa on kaksi korona-aukkoa (tummana näkyvät alueet),
joista oikealla oleva vaikuttaa lähivuorokausien avaruussähän.
Kuva NASA/SDO.

Viimeksi kuluneen vuorokauden aikana Auringon aktiivisuus on ollut vähäistä, voimakkaimmat flare-purkaukset ovat olleet B7.55-luokkaa.  Aktiivisia alueita ei Auringossa ole ollut.

Aurinkotuulen nopeus on ollut noin 320 km/s ja maksimi 330 km/s. Hiukkastiheys on ollut noin 5 ppcm³ ja se on ollut hienoisessa kasvussa.

IMF-kentän voimakkuus on vaihdellut voimakkaasti ja sen suurin arvo Bt=5 nT, Bz-komponentin suurin arvo on ollut Bz=-4  nT.

Kp-indeksin arvo on vaihdellut 0,33–2 välillä. Yli 2 MeV elektroneja on ollut kohtuullisesti (1717 pfu).

Ennuste

Maapallon lähiavaruuden avaruussäähän vaikuttaa ennustejaksolla kapea korona-aukko, jonka polariteetti on positiivinen. Kp-indeksin arvioidaan saavuttavan arvon 5 18./19. yön aamupuolella, arvon 4 öiden 19./20. ja 20./21. aikana.  

Yö 18./19. Kp-indeksin korkeasta arvosta ja mahdollisesta G1-luokan magneettisesta myrskystä huolimatta revontulien kirkkaus ja esiintymisalue voi jäädä heikommaksi kuin normaalisti vastaavassa tilanteessa, koska vapaita elektroneja on vähän. Lapissa revontulet voivat olla näkyviä vaaleasta yötaivaasta huolimatta. Pohjois- ja Keski-Suomessa yön pimeimpinä hetkinä voi näkyä himmeitä revontulia. Etelä-Suomessa yöt lyhyydestään huolimatta ovat vielä pimeitä, mutta revontulien näkyminen on epätodennäköistä.

Yöt 19./20. ja 20./21. ovat edelleen hyvin vähäisten revontulien aikaa. Pohjois-Lapissa voitaneen taivaalla nähdä revontulia mutta niiden kirkkaus jäänee vähäiseksi. Muualla revontulien näkyminen ei ole todennäköistä.