Revontuliennuste 22.–25.10.2016

Kuva © Tampereen Ursa ry.

Maapallo on joutumassa aurinkotuulen tihentymään, joka aiheuttaa voimakasta rauhattomuutta tai jopa jonkinasteisia alimyrskyjä maapallon magneettikenttään. Vaikutusta tehostaa pieni CME-purkaus, joka saavuttaa maapallon 24. päivän aamun tunteina.

Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5 vielä tämän vuorokauden puolella iltayöstä. Ensimmäisen ”piikin” jälkeen arvo asettuneen arvoon 4 ja siinä se pysyttelee vuorokauden. Indeksin arvo kohoaa jälleen arvoon 5 23.päivän illalla ja pysyttelee tässä arvossa seuraavaan aamuun.

Voimakkaimmat alimyrskyt koettaneen 24.päivän puolella, sillä Kp-indeksi kohoaa illan tunteina jopa arvoon 6, jolloin ennakoidaan G2-luokan magneettista myrskyä.

Ennusteet

Yö 22./23. Lapissa ensimmäiset revontulet ilmaantuvat taivaalle heti illan pimennyttyä. Muualla Suomessa joudutaan odottelemaan illan tunteihin, mutta jo kello 21 aikaan rauhallisia revontulia pitäisi näkyä kaikkialla. Aamuyön tunteina näkyvyysalue ulottuu jo Baltiaan ja Keski-Euroopan pohjoisosaan. Aamuhämärissä revontulitoiminta hieman heikkenee ja niitä nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen. Todennäköisyys on 10–40 %.

Yö 23./24. tulee olemaan edellisen kaltainen. Revontulia näkyy Lapissa heti illan pimennyttyä ja Etelä-Suomessa vielä illan tuntien aikana. Rauhallista revontulitoimintaa riittää aina aamuhämärään. Todennäköisyys 15–30 %.

Yö 24./25. Revontulet ilmestyvät taivaalle Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolelle heti illan pimennyttyä ja muutamaa tuntia myöhemmin koko Suomeen. Myös Baltian pohjoisosassa voidaan tällöin nähdä revontulia. Tilanne pysyttelee muuttumattomana aamuhämärään. Todennäköisyys 20–35 %.

Revontuliennuste 20.–23.10.2016

Maapallo on edelleen harventuneen aurinkotuulen alueella. Ennustejakson kolmantena vuorokautena tilanne muuttuu, sillä tuulen tiheämpi alue saapuu planeettamme kohdalle. Sen seurauksen lähiavaruutemme hiukkastiheys kohoaa noin viisinkertaiseksi tämän hetkiseen tilanteeseen verrattuna mutta samalla hiukkasten vauhti putoaa noin 300 km/s. Vauhdin muutos ei ole kovin nopeaa, vaan se tapahtuu hitaasti ennustejakson ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana.

Ennuste

Yöt 20./21. ja 21./22. ovat hyvin rauhallisia. Revontulia näkyy lähinnä Lapissa, jos sielläkään. Jos jotakin näkyy, niin se on todennäköisesti himmeitä revontulivöitä. Todennäköisyys 10–15 %.

Yö 22.23. Kp-indeksin odotetaan nousevan 22. päivän aikana arvoon 3–4. Lapissa revontulet ilmaantuvat näkyville heti iltahämärän aikaan. Eteläisessä Suomessa revontulia nähtäneen Keski-Suomesta pohjoiseen iltayön aikana ja etelärannikolla puolenyön jälkeen. Todennäköisyydet 10–35 %.

Revontuliennuste 17.–20.10.2016

WSA-ENLIL aurinkotuulen ennuste kertoo maapallon olevan
korona-aukossa. Kuva SWPC.

Maapallo on korona-aukossa. Aurinkotuulen hiukkastiheys on alhainen mutta vastapainoksi niiden nopeudet ovat luokkaa 700 km/s. IMF-kentän Bz-komponentti heilahtelee nopeassa tahdissa pohjois- ja eteläsuunnan välillä. 

Ennustejaksolla muutosta tähän tilanteeseen ei ole odotettavissa, sillä pitkäaikaisen ennusteen mukaan vasta ensi viikonloppuna olisi odotettavissa Kp-indeksin suurempi nousu. Ennusteen toteutumista voikin sitten toivoa, sillä silloin olisi tulossa yhdeksän vuorokauden mittainen magneettinen myrsky.

Ennuste

Yö 17./18. on jakson aktiivisin. Kp-indeksi odotetaan kohoavan arvoon 4 aamuyön tunteina, tosin se merkitsee Suomessa sitä, että revontulet eivät ehdi kehittyä kovinkaan kirkkaiksi ennen niiden katoamista aamuhämärään. Lapissa revontulia voi näkyä jo iltayön puolella.  Etelä-Suomessa revontulia nähtäneen vasta aamuyöstä. Todennäköisesti aivan etelärannikolla revontulien näkyminen jää vähäiseksi viherrykseksi tai korkeintaan kameran näkemiksi rauhallisiksi kaariksi. Todennäköisyys on 15–30 %.

Yö 18./19. on jo selkeästi edellistä heikompi. Lapissakin revontulet ovat himmeitä ja hyvin rauhallisia kaaria. Vaasa–Kajaani-linjan eteläpuolella tuskin nähdään minkään näköisiä merkkejä repoista. Todennäköisyys 0–20 %.

Yö 19./20. on, jos mahdollista, vieläkin heikompi. Revontulien näkyminen Lapissakin on todella epätodennäköistä, ellei Auringossa tapahdu mitään yllättävää ja nopeaa purkausta. Todennäköisyys on 0–10 %. 

Revontuliennuste 15.–18.10.2016

Kp-indeksi voi kertoa lähitulevaisuudessa näkyvistä
revontulista. Kuva SWPC.

Viimevuorokausien magneettinen rauhattomuus ja alimyrskyt näyttävät tällä erään olevan ohitettu. Auringon aktiivisuus on edelleen matalalla tasolla. Viime vuorokauden aikana on kuitenkin esiintynyt jonkin verran C-luokan flare-toimintaa, joka omalta osaltaan on lisännyt nopeiden protonien määrän kasvua maapallon magneettikentässä.

Merkittävin maapalloon vaikuttava asia lähivuorokausina on Auringon eteläisellä pallonpuoliskolla oleva korona aukko. Se on kiertymässä asentoon, jossa sen vauhdikas hiukkasvirta osuu Maan magneettikenttään. Hiukkasvirran vauhdiksi ennakoidaan 600–700 km/s. Vaikka hiukkasia on vain vähän, ne onnistuvat generoimaan Maan magneettikenttään häiriöitä, jotka voivat näkyä revontulina.

Näkykö revontulia tässä tilanteessa, riippuu hyvin pitkälti planeettojen välisen magneettikentän Bz-komponentin suunnasta. Viimevuorokausien aikana se on ollut pitkään kohti etelää, mutta nyt näyttää olevan muutos tavanomaisempaan suuntaan jo tapahtunut. Bz-komponentin suunta vaihtelee pohjois-eteläsuunnassa ennakoimattomasti.

Omaa revontuliennustetta varten Kp-indeksin seuraaminen on se tärkein asia. Jos ennuste kertoo nousevista lukemista, revontulien todennäköisyys kasvaa aikaisemmasta. Jos indeksin ennustearvo on laskeva ja taivaalla ei mitään näy, niin lähituntien aikana tilanne tuskin muuttuu.

Ennuste

Yö 15./16. tulee olemaan revontulien suhteen tavanomainen. Kp-indeksi saavuttaneen suurimman arvon 3 puolenyön molemmin puolin. Tämä tarkoittaa sitä, että rauhallisia tai aktiivisia reposia nähtäneen lähinnä Lapissa. Muualla Suomessa revontulet ovat mahdollisia mutta jos niitä näkyy, ne ovat himmeitä!  Revontulien todennäköisyys on 10–20 %.

Yö 16./17. on selkeästi edellistä yötä aktiivisempi. Kp-indeksin odotetaan nousevan arvoon 5, jolloin magneettikenttään syntyy helposti magneettisia alimyrskyjä, joiden voimakkuus on G1-luokkaa. Revontulia nähtäneen koko maassa: Lapissa heti illan hämärryttyä ja Etelä-Suomessa iltayön tunteina. Rauhalisia revontulia voidaan nähdä myös Balttiassa ja ehkä Tanskassa. Aamuyön tunteina tilanne jatkuu samanlaisena. Revontulien todennäköisyys on 10–40 %.

Yö 17./18. näyttää olevan ennustejakson heikoin. Kp-indeksi painuu mataliin arvoihin ja revontulia nähtäneen vain Lapissa aamuyön tunteina. Etelämpänäkin reposten näkyminen on mahdollista, mutta todennäköisyys on vähäinen. Revontulien todennäköisuus on 5–15 %.

Revontulet loimusivat

Yö 13./14. oli pitkiin aikohin voimakkain revontuliyö. Kaikkialla missä pilvisyys sen suinkin mahdollisti, nähtiin ainakin jonkinlaisia revontulia. Useammassa paikassa repot olivat erittäin kirkkaita ja eloisia. Satu Rajamäki kuvasi tämän hienon revontulikruunun (koronan) Vaasassa kello 22 aikoihin.

Tulevina öinä ei ehkä aivan näin hienoihin näytelmiä nädä mutta varmasti sen verran voimakkaita reposia, että niitä pitäisi valokuvata kaikkien revontulikuvausta harrastavien.

Revontuliennuste 13.–16.10.2016

Muutama vuorokausi sitten Auringosta lähtenyt CME-pilvi on saavuttamassa maapallon magneettikentän. Pilven varatut hiukkaset aiheuttavat magneettisen myrskyn, jonka voimakkuudeksi ennustetaan vielä tämän vuorokauden puolella saavuttavan voimakkuuden G1. Huomenna (14.10.) myrskyn voimakkuus kasvaa arvoon G2. Ylihuomenna myrsky laantuu alle myrskyrajan mutta kenttä pysyttelee rauhattomassa tilassa vielä pitkään.

Yö 13./14. Revontulet ilmaantuvat iltataivaalle heti pimeän laskeuduttua. Tällöin voimakkaita revontulia nähdään Lapissa ja eteläisessä Suomessa nähdään rauhallisia revontulivöitä. Yön edetessä revontulien näkyvyysalue laajenee kohti etelää ja puolenyön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään koko Suomessa. Revontulitoiminta jatkuu aamuhämärään asti. Revontulien todennäköisyys Lapissa on yli 50 %, Keski-Suomessa 15–30 % ja Etelä-Suomessa 15–20 %.

Suomen eteläpuolella Balttiassa ja mahdollisesti Keski-Euroopan pohjoisosassa nähdään rauhallista revontulitoimintaa. Näillä alueilla todennäköisyys on 5–10 %.

Yö 14./15. on jo selkeästi rauhallisempi kuin edellinen. Iltayöstä nähdään revontulia Lapissa ja mahdollisesti muualla Suomessa hyvin rauhallinen revontulikaari tai vyö eteläisessä Suomessa. Puolen yön jälkeen aktiivisia revontulia nähdään Keski-Suomessa ja siitä pohjoiseen, etelärannikolla ehkä jonkin verran aktiivisia revontulivöitä. Revontulitoiminta laantuu aamuyön tunteina. Revontulien todennäköisyys on 15–20 %.

Yö 15./16. on edelleen edellistä yötä rauhallisempi. Aktiivisia revontulia nähdään vain Lapissa, Keski-Suomessa nähdään rauhallisia revontulikaaria tai vöitä ja eteläisimmässä Suomessa tuskin revontulia nähdään. Todennäköisyys revontulien näkymiselle Pohjois-Suomessa ja Lapissa on 10–20 %.

Revontuliennuste 11.–14.10.2016

Auringon aktiivisuus on ollut rauhallista. 9.10 Auringosta sinkoutui (9.10.) pienehkö CME-pilvi, jonka reitti tuo sen suoraan maapallon magneettikenttään. Törmäyksen odotetaan tapahtuva 13.10. iltana. Sen seurauksena lähiavaruuden hiukkastiheys kohoaa kymmenkertaiseksi ja IMF vaihtaa suuntaansa nopeasti.

Yöt 11./12.10. ja 12./13.10. ovat rauhallisia, Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2, joten revontulia voitaneen nähdä vain Lapissa. Eteläisessä Suomessa todennäköisyys on 0–5 %.

Yö 13./14.10. Kp-indeksi kohoaa nopeasti arvoon 5, joka merkitsee G1 luokan magneettista myrskyä. Myrsky jatkunee ainakin 15.10. ja väliaikaisia laantumisen merkkejä on odotettavissa 16.10. Kp- indeksin heilahdellessa 4–5 välillä. Selvää rauhoittumista tapahtuu vasta 18.10. Revontulia voitaneen nähdä 13.–18.10. välisenä aikana joka yö koko maassa todennäköisyydellä 20–40 %.

Pitkäaikainen revontuliennuste: lokakuu 2016

Kp-indeksi kehityssuunta kertoo revontulien mahdollisesta
näkymisestä jonkin verran. Jos indeksin arvo nousee 3–4 tuntumaan,
revontulia voi näkyä pienellä todennäköisyydellä eteläisessä
Suomessa, Lapissa revontulia näkyy silloin lähes
varmasti. Kun lukema on 5 tai enemmän, koko Suomessa
voi revontulia näkyä lähes varmasti. Kuva SWPC.

Auringon aktiivisuus on ollut ja tulee olemaan matalalla tasolla ainakin viikon verran. Pitkäaikainen ennuste kertoo, että Kp-indeksi pysyttelee arvossa 2 ja vasta 15.10. on odotettavissa vähäistä nousua. 

Kp-indeksi kohoaa 17.10. jolloin sen arvo saavuttaa lukeman 5. Tämän jälkeen arvo putoaa jälleen alas ja vasta kuukauden viimeisellä viikolla se jälleen kohoaa lukemiin, jotka mahdollistavat selkeän ja koko maan kattavan revontulitoiminnan.

Kp-indeksin ollessa alhaisissa lukemissa, revontulia voidaan nähdä 10–20 % todennäköisyyksillä Lapissa.  

Lokakuun puolivälin jälkeen 16–17.10 voitaneen nähdä rauhallista revontulitoimintaa koko maassa. Eteläisen Suomen todennäköisyyslukemat ovat noin 15–20 %. 

Kuukauden viimeisellä viikolla revontulia nähtäneen koko maassa ja mahdollisesti jonkin matkaa myös Baltiassa. Todennäköisyys on maan pohjoisosassa 20–30 % ja eteläosassa 10–20 %.

Revontuliennuste 4.–7.10.2016

Revontulia 4.10.2016 aamuyöllä. Kuva © Tampereen Ursa ry.

Auringon aktiivisuus on ollut matalalla tasolla viimepäivien ajan. Tähän tilanteeseen ei odoteta kovinkaan suuria muutoksia lähipäivinä. Sen lisäksi maapallon on ollut harventuneen aurinkotuulen alueella, jossa hiukkasvirranvauhti on noin 500 km/s. 

Tänään maapallon magneettikenttää hipaisee 1. lokakuuta purkautuneen CME-pilven länsireuna, sen ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan häiriöitä magneettikenttään.

Ennuste

Yö 4./5. Revontulia voitaneen nähdä Kemi–Kuusamo-linjan pohjoispuolella ja linjan eteläpuolella vain heikkoa viherrystä tai korkeintaan rauhallinen revontulikaari. Revontulien todennäköisyys on noin 15 %.

Yöt 5./6. ja 6./7. ovat hyvin rauhallisia, revontulia näkyneen korkeintaan Lapissa. Revontulien todennäköisyys on 10 – 15 %.

Kirkkaita revontulia

Tältä näyttivät revontulet Tampereen Ursan sääkamerassa
kello 23 aikoihin. Revontulet olivat hieman ennustettua
kirkkaammat, mutta ennusteen mukainen rauhallinen
revontulikaari näkyi aamuun kello 3.15 asti.
Kuva © Tampereen Ursa ry.