Revontuliennuste 12.–15.4

Revontulet 13.4.2016 kello 2.29 Tampereella.

Auringosta purkautui pienehkö CME-pilvi sunnuntaina (10.4.2016). Vaikka se suuntautuikin maapallon ohi, niin pien kaistale siitä kohtaa maapallon 13.4 puolen päivän tietämissä. Samaan aikaan maapallo on virtavaipan harventumassa, jossa hiukkasnopeus on noin 500 km/s luokkaa. Näin ollen odotettavissa lähivuorokausina on maapallon magneettikentän rauhattomuutta ja jopa pientä magneettista myrskyä.

Kp-indeksi odotetaan saavuttavan arvon 4 vielä tänään (12.4.) ja arvon 5 varhain huomenna aamuna. Indeksi vaihtelee arvossa 3–4  koko keskiviikon ja kohoavan jälleen arvoon 5 varhain 14.4. aamuyöstä.  Magneettinen rauhattomuus jatkuu vielä koko 14.4. päivän ja luultavasti myös 15.4. vuorokauden puolelle asti.

Lähiöinä revontulien näkymismahdollisuudet ovat kohtalaiset tai hyvät koko Suomessa. Vaqalea yötaivas kuitenkin voi joko kokonaan estää tai vähentää revontulien kirkkautta etenkin illan ja aamun tunteina. Keskiyön aikaan (kello 0–3) lienee parhaimmat mahdollisuudet havaintoihin, etenkin kun tällöin Kp-indeksi on korkeimmillaan juuri samaan aikaa kaikkina öinä.

Revontuliennuste 17.–19.3.2016

Kuvassa alarivillä on toteutunut Kp-indeksin arvo. Keltainen
ja punainen väri kertoo magneettisesta myrskystä maapallon
magneettikentässä ja se puolestaan näkyy yleensä
revontulina. Kaksi ylintä riviä kertovat mitatuista protonien
ja elektronien tiheyksistä lähiavaruudessa. Näkyvät revontulet
aiheutuvat elektroneista, joten suuri elektronitiheys
yleensä ennakoi revontulien näkyvmistä. Elektronitieheys putoaa
revontulinäytelmän aikana sitä nopeammin mitä voimakkaammat
revontulet ovat. Kuva NOAA/SWPC.

Edellisten vuorokausien aikaisten magneettisten myrskyjen jälkeen maapallon magneettikentän tila on rauhoittumaan päin. Kp-indeksin odotetaan laskevan jonkin verran arvoon 3 jakson ensimmäisen vuorokauden aikana ja arvoon 2–1 seuraavan vuorokauden aikana. Tämä merkinnee sitä, että revontulia näkyy lähinnä Pohjois-Suomessa ja Lapissa.

Tilanne jatkunee samankaltaisena seuraavankin kolmen vuorokauden aikana, jos mitään yllättävää CME-purkausta ei tapahdu. Vasta 21 päivän aikaan lähiavaruuden säätila on muuttumassa. Silloin WSA-ENLIL ennusteen mukaan maapallo on joutumassa virtavaipan tihentymään, jolloin aurinkotuulen hiukkastiheys on kohoamaan päin. Ennuste sisältää kuitenkin huomattavan epävarmuustekijän, joten palataan asiaan lähempänä ajankohtaa, jos revontulia on odotettavissa.

Revontulet loimusivat Tampereen taivaalla

Alkuillan pilvisyys vetäytyi ja mahdollisti revontulien näkymisen
noin kello 23 aikaan. Kuva © Tampereen Ursa ry.

ja varmasti muuallakin eteläisintä Suomea myöten. Edellinen ennuste siis osui nappiin, mikä ei kuitenkaan aina ole varmaa.

Oheiset kuvat on otettu Tampereen Ursan sääkamerasta, joka on suunnattu suunnilleen koilliselle taivaalle. Kuvissa pohjoinen on vasemmalla lähellä kuvan reunaa ja oikeassa reunassa puolestaan on itä.

Heikot revontulet ilmaantuivat Tampereella näkyviin kello 21 aikoihin, mutta vaiteleva pilvisyys esti niiden kunnollisen näkymisen. Pilvipeite vetäytyi juuri ennen kello 23:a ja saman tien revontulet roihahtivat hyvin kirkkaiksi. Kirkkaudesta voi päätellä jotakin ensimmäisestä kuvasta, sillä siinä on revontulien kirkkain kohta "palanut" selvästi puhki, eli ylivalottunut. Revontulia tarttui kameran kuviin aina 17.3. kello 4 asti.

Revontulet 15.–17.3.2016

Kp-indeksin odotetaan pysyttelevän suhteellisen korkeana
lähipäivinä, vaikkakin heilahtelut voivat olla suuria.
Kuva NOAA /SWPC.

Parina tulevana yönä Kp-indeksi odotetaan olevan arvossa 4 tai 5. Tämä merkitsisi toteutuessaan suhteellisen mukavaa revontuliaktiivisuutta myös eteläisessä Suomessa. Parhaimmat mahdollisuudet revontulien näkymiselle on ensiyönä, ja seuraava yö ei ole kovinkaan paljoa heikompi.

Tuleva tilanne johtuu lähinnä siitä, että maapallon kohdalla muutaman vuorokauden ajan tulee olemaan Auringon virtavaipan harventuma. Tästä puolestaan seuraa aurinkotuulen hiukkasten vauhdin kasvua jonkin verran tavanomaista nopeammaksi. Suurin nopeus, noin 550 km/s saavutettaneen 17. päivän iltana.

Virtavaipan harventunut alue pysyttelee maapallon kohdalla suunnilleen 20. päivään asti, jonka jälkeen maapallo joutuu uuden tihentymän alueelle.

Auringon aktiivisuus on pysytellyt jo pitempään rauhallisena ja tästä voimakkaita CME-purkauksia ei ole odotettavissa.

Revontulia parina seuraavana yönä 12.–14.3.2016

Parina seuraavana yönä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia. Tälläkään kertaa ei odotettavissa ole muuta kuin perussettiä, mutta aika ajoin reposet voivat intoutua näyttäväänkin loimuamiseen.

Tilanne lähiavaruudessa johtuu siitä, että maapallo on parin vuorokauden ajan Auringon ekvaattoritasossa olevan virtavaipan poimussa. Hiukkastiheys WSA-ENLIL-ennusteen mukaan on selvästi koholla aina 14. päivän iltaan asti, joten ainekset revontulien näkemiselle on hyvin koossa. Lisäksi kevätpäiväntasauksen läheisyys parantaa revontulien näkymisen todennäköisyyttä merkittävästi. Tasauspäivien läheisyydessä ± 1 kuukausi revontulien näkyminen on tilastollisesti runsaampaa kuin keskitalvella.

Revontuliennuste 5.–7.3.2016

Ensi ja seuraavana yönä on jälleen mahdollisuus nähdä revontulia, jos pilvisyys tilanne hieman rakoilee.

Revontulet aiheutuvat heikosta CME-pilvestä, jonka odotetaan törmäävän maapallon magneettikenttään 18 tunnin kuluessa. Kp-indeksi odotetaan nousevan hetkellisesti arvoon 5 huomenna aamuyöstä. Sen jälkeen indeksi putoaa arvooon 3 ja siinä se sitten pysynee vuorokauden ajan. Tilanne näyttäisi rauhoittuvan 7.3. iltaan mennessä.

Kp-indeksi arvo 3 on sen verran matala, että ainakaan eteläisessä Suomessa ei kovinkaan kummoisia reposia nähdä, mutta Pohjois-Suomessa ja Lapissa hiihtämässä olevat voivat nauttia iltamyöhän pohjanpaloista. Sen sijaan arvo 5 on jo selkeästi voimakkaampien loitsutulien aikaa ja kun sen yhdistää keväpäivänseisauksen läheisyyteen, tuloksena voi olla kohtuulliset reposet myös eteläisessä Suomessa.

Revontuliennuste 17./18.1.2016 yölle

Heikkoja revontulia on odotettavissa. Kuva Tampereen Ursa ry.

Ensiyönä on pieni mahdollisuus revontulille, sillä maapallo on joutumassa Auringon virtavaipan tihentymään. Jos revontulia esiintyy, niin rauhallinen revontulikaari voi olla nähtävissä ainakin keskeisessä Suomessa ja hyvällä onnella myös aivan Etelä-Suomessa. Mistään spektaakkelista ei siis ole kysymys, mutta revontulibongarit voivat saada kameroihinsa joitakin peruskuvia.

Revontulet 6.–8.1.2016

Auringon toiminta on viimevuorokausina ollut rauhallista. Pari heikkoa CME-pilveä on nähty purkautuvan avaruuteen, mutta niiden suunta ei ole kohti maapalloa.

Kp-ndeksi n odotetaan kohoavan arvoon 5 johtuen siitä, että Auringosta kohti maapalloa suuntautuu koronaukoksi kutsutta harventuneen aurinkotuulen alue, jossa hiukkasnopeus kohoaa tavanomaista suuremmaksi. Nopeat hiukkaset saavat aikaan maapallon magneettikentässä häiriötilan, joka voi kehittyä vähäiseksi magneettiseksi myrskyksi 6./7. vuorokausien vaihtuessa. Tämän jälkeen on odotettavissa magneettikentän rauhattomuutta pari seuraavan (7.–8.1.) vuorokauden aikana.

Vähäinen magneettinen myrsky luultavasti kehittyy sellaiseksi, että revontulien näkyminen on mahdollista eteläisintä Suomea myöten yön 6.–7.1 aikana.  Revontulien määrä ja aktiivisuus voivat vaihdella, mutta kovinkaan kirkkaiksi ne eivät kuitenkaan kehittyne. Parina seuraavana yönä revontulitoiminta on vähäistä, vaikka niitä voitaneen nähdä edelleen myös Suomen eteläisimmässä osassa.

Rauhalliset revontulet

Tamperen Ursan sääkameroissa on näkynyt  parina viime yönä (1.1. ja 2.1.2016) rauhallisia revontulia. Tässä näytteeksi kuvia molemmilta öiltä. Kuvia on hieman käsitelty (poistettu kohinaa ja kuva on pienennetty alkuperäisestä noin puoleen).

Yö 1.1.2016

Kp-indeksi kuvien ottohetkellä oli arvossa 6. Se näkyy kuvissa reposten kirkkautena.

Viimeisessä kuvassa näkyy ilotulite, jonka myöhäinen juhlija on onnistunut tulittamaan juuri kamerakuvan tallennushetkellä. Kuvat tallentuvat 2 minuutin välein. Kirkas alue kuvien oikeassa reunassa on Kuu.

Yö 2.1.2016

Kuvan otto hetkellä Kp-indeksi oli arvossa 3. Kamera on koilliskamera.

Revontuliennuste 1.1.–3.1.2016

Eteläisessä Suomessa on pieni mahdollisuus nähdä
rauhallinen revontulikaari lähivuorokausina.
Kuva © Kari A. Kuure.

Viimevuorokausien geomagneettinen aktiivisuus on vaimenemaan päin. Auringon aktiivisten alueiden määrä on vain yksi ja senkin odotettavissa oleva toiminta rauhallista. 

Lähivuorokausina on odotettavissa vain vähäistä tai enintään rahallista geomagneettista aktiivisuutta, joskin viime vuorokauden jälkimainingeissa voidaan nähdä korkeilla leveysasteilla revontulia. Parhaimmat mahdollisuudet revontulien näkymiseen on tietysti Lapissa, mutta rauhallisen revontuulikaaren näkyminen ei ole pois suljettu mahdollisuus eteläisessä Suomessakaan.