Revontuliennuste 9. – 12.2.2024

Auringossa on kymmenen aktiivista pilkkuryhmää, joista AR 13576 (S17 E11) on sekä kookas että erittäin aktiivinen. Tällä pilkkuryhmällä on kokoa 670 ppm ja se on tuottanut viimeisen vuorokauden aikana useita M-luokan ja lukuisia C-luokan flarepurkauksia. 

NASAn SDO-observatorion tuottama HMI-magnetogrammi pilkkuryhmästä AR 13576. Punaiset alueet ovat napaisuudeltaan (+) etelänapoja ja siniset (-) pohjoisnapoja. Rakenteellisesti pilkkuryhmä on melkoisen monimutkainen ja sen magneettiset voimaviivat uudelleen kytkeytyvät tuottaen flarepurkauksia. Pilkkuryhmällä on todennäköisyys tuottaa X-luokan flarepurkus hyvin suuri. Kuva NASA/SDO/HM.

 Pilkkuryhmän koko alkaa olla sitä luokkaa, että se on havaittavissa paljain silmin (muista aurinkosuodatin) hyvissä olosuhteissa. Pilkkuryhmä on kuitenkin sen verran hajallaan (rakenneluokka FKC), että vain tarkkasilmäisimmät voivat sen oikeasti nähdä Suomen talvessa, Aurinkohan näkyy vielä keskipäivälläkin hyvin matalalla.

SpaceWeather.com -sivusto kertoo, että pilkkuryhmä oli valokuvattu Perseverancen (Marsissa) mastokameralla viime viikolla. Sama sivusto on julkaissut argentiinalaisen tähtiharrastajan Eduardo Schaberger Poupeau:n ottaman laajakaistaisen kuvan, jossa riittää yksityiskohtia. Itse asiassa Eduardon ottaman kuvan resoluutio on parempi kuin mitä NASAn avaruudessa toimiva SDO -aurinko-observatorio tuottaa.

Tämä pilkkuryhmän aktiivisuus näyttäsi jatkuvan, sillä sille ennustetaan 10 % todennäköisyyttä niin X-luokan flarepurkaukselle kuin muille protoni-ilmiöille. Pienempiä purkauksia (C- ja M-luokat) se tuottaa tunneittain.

Maapallo kohtaa tämän päivänä aikana aurinkotuulen tihentymän, joka nostaa jonkin verran hiukkastiheyttä lähiavaruudessa. Hiukkasten nopeus kuitenkin laskee lähemmäksi pitkäaikaisia keskiarvoja. Tapahtumalla on jonkin verran vaikutuksia maapallon magneettikenttään, joten revontulet ovat mahdollisia lähivuorokauden aikana ainakin korkeilla leveyksillä.

Ennuste

Yö 9./10. on jonkin verran aktiivinen heti alkuillasta lähtien. Revontulia voi esiintyä heti pimeän alkupuolelta lähtien Keski-Suomen ja mahdollisesti Tampereen leveydellä asti. Tilanne rauhoittuu aamupuolella yötä, mutta Lapissa ja Pohjois-Suomessa revontulet ovat edelleen mahdollisia.

Yöt 10./11. ja 11./12. ovat rauhallisempia. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Suomen leveydelle asti mutta etelämpänä niitä tuskin nähdään.

 

 

Revontuliennuste 6. – 9.2.2024

Seuraavan kolmen vuorokauden aikana avaruussää näyttää muodostuvan hyvin rauhalliseksi. Mutta tilanne voi olla tyyntä myrskyn edellä, sillä Auringon yhdestätoista pilkkuryhmästä on kaksi hyvin aktiivisesti toimivaa. Ne kumpikin ovat eteläisellä pallonpuoliskolla. 

Himmeitä revontulia nähtiin Tampereella helmikuun 4. päivän iltana. 

 

Ensimmäinen näistä on AR 13575 (S35 W62) ja sen magneettinen luokitus on b-g-d (beeta-gamma-delta), eli vähintäänkin silmällä pidettävä. Sille ennustetaan 5 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 10 % todennäköisyyttä tuottaa protoni-ilmiöitä.

Toinen pilkkuryhmä on AR 1376 (S16 E56). Sen koko on tällä hetkellä 610 ppm ja magneettinen luokitus b-d. Sille ennustetaan 10 % todennäköisyyttä tuottaa X-luokan flarepurkaus ja 5 % todennäköisyyttä protoni-ilmiöille. Pilkkuryhmän koko on suuri, tosin koon kasvu näyttää jo pysähtyneen. Kasvaako pilkkuryhmä lähivuorokausien aikana, jolloin sen aktiivisuuskin voi kasvaa, vai joko se on saavuttanut suurimman kokonsa, se nähdään varmasti lähivuorokausien aikana. Jos kasvua tapahtuu, pilkkuryhmä voi tulla paljain silmin nähtäväksi.

Ennuste

Yö 6./7. Maan magneettikentän vähäinen rauhattomuus saattaa tuoda iltayöstä revontulia kohtalaisen laajalle alueelle Lapista Keski-Suomeen. Etelämpänä niiden todennäköisyys on pieni mutta ei olematon. Aamupuolella yötä kenttä rauhoittunee ja revontulet ovat mahdollisia vain Pohjois-Lapissa.

Yöt 7./8. ja 8./9. ovat hyvin rauhallisia. Revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa ja Etelä-Lapissa ne ovat mahdollisia mutta ei todennäköisiä. Muualla tulia ei nähdä.

 

Revontuliennuste 3. – 6.2.2024

Tällä hetkellä avaruussää näyttää hyvin rauhalliselta. Rauhallisuus ei kuitenkaan jatku kovinkaan pitkään sillä Maata kohti on tulossa vähäinen, mutta ennusteiden mukaan kuitenkin tiheydeltään riittävä CME-pilvi. Pilven tihein kohta ohittaa maapallon mutta sen reuna-alue voi vaikuttaa magneettikentän tilaan 4.2. päivän aikana. Päivän kääntyessä yöksi ennusteen (NOAA SWPC 2024 Feb 03 0030 UTC) mukaan kehittyy heikko magneettinen myrsky, joka aiheuttaa revontulia korkeille leveyksille. Myrskyn kehittymiseen vaikuttaa se, että CME-pilven kanssa samaan aikaan aurinkotuulen tihentymä (CH HSS), johon liittyy IMF-kentän suunnan muuttuminen kohtia etelää, saavuttaa maapallon radan.

Ennuste

Yö 3./4. on erittäin rauhallinen. Himmeät revontulet ovat mahdollisia Pohjois-Lapissa. Etelä-Lapissa on pienehkö mahdollisuus nähdä niitä aamupuolella yötä. Muualla Suomessa revontulia tuskin nähdään.

Yö 4./5. Illan hämärtyessä voidaan odottaa revontulien näkyvän aluksia Lapissa ja myöhemmin yöllä myös muualla Suomessa. Jos magneettinen myrsky todella kehittyy, ennusteen mukaan se on voimakkaimmillaan aamupuolella yötä (kello 02 – 05) ja sen jälkeen se alkaa heiketä. Voimakkaimpien hetkien aikana revontulia voitaneen nähdä myös etelärannikolla.

Yö 5./6. Magneettisen myrskyn jäljiltä magneettikenttä on edelleen rauhattomassa tilassa, josta syystä revontulet ovat mahdollisia Keski-Suomen leveydelle asti. Revontulet ovat kuitenkin hyvin rauhallisia kaaria tai pelkästään revontuliaharsoa. Lapissa revontulet voivat olla jonkin verran aktiivisempia.

--

Yllä esitetty ennuste on tehty NOAA SWPC:n laatiman ennusteen perusteella. Tässä tilanteessa kuitenkin se tuntuu hieman optimistiselta (CH HSS:n merkitys tuntuu ylikorostuneelta) ja tästä syystä revontuliharrastajien pitäisi seurata tilanteen kehittymistä esimerkiksi Tampereen Ursan revontulikamerasta etenkin yön 4./5. aikana. Iltayöstä muidenkin, pohjoisessa olevien revontulikameroiden seuranta on varmasti hyödyllistä, sikäli kun selkeää säätä jossakin on. Revontulikameroiden avulla voi sitten arvioida kuinka hyvät mahdollisuudet omalla havaintopaikalla on revontulien näkymiseen.