tiistai 3. kesäkuuta 2025

Kesä alkoi geomagneettisella myrskyllä

KAK — Auringon pohjoisella pallonpuoliskolla oleva aktiivinen alue AR 14100 tuotti M8.2-luokan flarepurkauksen (maksimi 31.5. kello 00.04 UTC), johon liittyi tyypin II radiopyyhkäisy (sweeps). Radiopyyhkäisy merkitsee yleensä CME-purkausta, jollainen havaittiinkin GOES-19 -satelliitin ottamista kuvista kello 00.30 UTC. CME osoittautui olevan tyyppiä IV, eli se oli tulossa kohti Maata. Pilven mediaaninopeus oli hieman alle 1 000 km/s mutta sen aiheuttama sokkiaalto eteni noin 2 000 km/s nopeudella.

SWPC:n ENLIL-mallinnuksessa (1.6.2025 kello 18.34 UTC) CME kohtaisi maapallon aikaisintaan 2.6. päivän iltana. Tämä oli selvässä ristiriidassa saman laitoksen julkaiseman ennusteen kanssa, sillä SWPC julkaisi 31.5. kello 12.30 UTC Kp-ennusteen, jonka mukaan CME-pilvi saavuttaa maapallon 1.6. kello 21 – 00 UTC aikaan Tapahtuma aiheuttaisi ennusteen mukaan G3-luokan magneettisen myrskyn, joka jatkuisi G4-luokan myrskynä seuraavan kolmen tunnin aikana (2.6. kello 00 – 03 UTC) ja sen jälkeen edelleen G3-luokan myrskynä kuutisen tuntia ja heikkenisi sen jälkeen G2 ja G1 -luokan myrskyksi 2.6. keskiyöhön mennessä. Odotettavissa oli siis melkoinen myräkkä, jossa revontulet olisivat mahdollisia Euroopassa keskileveyksillä.

Energisten (>10 MeV) protonien määrä geosynkronisella radalla lähti kasvuun 31.5. kello 8.00 UTC aikoihin ja S1-aurinkomyrkyn raja saavutettiin noin kello 15 UTC saman päivänä. Aurinkomyrskyn voimakkuus edelleen kasvoi ja S2-luokan myrsky saavutettiin 1.6. kello 5.35 UTC. Myrskyn voimakkuuden maksimi saavutettiin 1.6. kello 9.20 UTC tienoilla, jolloin protoninen määräksi mitattiin noin 660 pfu (hiukkasta / cm–2s–1sr–1), joka on suunnilleen 70-kertainen S1-luokan kynnysarvoon verrattuna.

Potsdamin Quicklook Kp-indeksi kohosikin 1.6. kello 06 – 09 UTC välillä lukemaan 8– (G4-luokan myrsky) ja se pysytteli suunnilleen samoissa lukemissa pitkälle iltapäivään. Alin lukema Kp=4– oli kello 21 – 0 h välillä ja sen jälkeen indeksi kääntyi uuteen kasvuun. kesäkuun 2. päivän korkein lukema Kp= 7 saavutettiin kello 09 – 12 UTC välillä, jonka jälkeen lukema on ollut noin Kp=5 tietämillä.

SWPC:n ennuste 1.6. kello 00.30 UTC aikaan lupaili kesäkuun 3.päivälle G1 luokan magneetista myrskyä, joka näyttää toteutuneen, sillä tätä kirjoittaessani (3.6.) aamuyöllä Suomen aikaa Kp-indeksin lukemaksi ilmoitetaan Kp=6.

Uusin SWPC:n ennuste kertoo, että magneettinen myrsky laantuu tämä vuorokauden aikana mutta jatkuu yöllä 4./5. Sen paremmin ennuste kuin ENLIL-mallinnus eivät selitä tätä jo aika myöhäiseksi ajoitettua myrskyä. Ilmeisesti CME on moniosainen, jolloin mediaaninopeuksiset osat siitä saapuvat tätä kirjoittaessani ja aivan kaikkein hitaimmat CME-osat vasta 4./5. yönä.

Miten myrsky on näkynyt?

Meillä Suomessa ei ole raportoitu Taivaanvahtiin revontulihavainnoista. Se on toki ymmärrettävää, sillä vaalea yötaivas ei niiden näkymistä mahdollista, jos jossakin olisi ollutkin selkeää keliä. Taivaanvahdin viimeisimmät revontulihavainnot ovat yöltä 17.5.

Spaceweather.com sivusto revontuligalleriasta selviää, että revontulia on havaittu lähinnä Pohjois-Amerikassa Kaliforniaa ja Uutta Meksikoa myöten. Eteläisellä pallonpuoliskolla uudessa Seelannissa oli havaittu etelän revontulia (Aurora Australis), jossa Ian Griffin oli kuvannut sekä punaisia, että myös vihreitä revontulia.